Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Julkisen sektorin supistaminen uhkaa vastavalmistuneiden työllistymistä

2.11.2015

Viimeisimpien tilastotietojen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huononi vuonna 2013. Edellisten vuosien tapaan parhaiten työllistyivät korkeimmin koulutetut, joista työllisiä oli noin 85 prosenttia valmistuneista.

Kuvio 1.Tutkinnon suorittaneiden työllisyys koulutusasteen mukaan vuoden kuluttua valmistumisesta 2010–2013

Kuvio 1.Tutkinnon suorittaneiden työllisyys koulutusasteen mukaan vuoden kuluttua valmistumisesta 2010–2013, %

Lähde: Tilastokeskus, Sijoittuminen koulutuksen jälkeen- tilasto

Tilastotiedoista käy ilmi myös mille yhteiskunnan sektoreille vasta­valmistuneet ovat sijoittuneet. Niiden perusteella voi tehdä päätelmiä siitä, mitä vaikutuksia erityisesti julkisen sektorin työ­paikkojen vähentymisellä voi olla vasta­valmistuneiden työllistymiseen.

Tilastokeskuksen sijoittumispalvelussa viimeisimmät tiedot tutkintonsa suorittaneiden työnantaja­sektorista olivat tätä kirjoittaessa vielä vuodelta 2012.

Kuvio 2. Tutkinnon suorittaneiden työllisten työnantajasektori vuoden kuluttua valmistumisesta vuonna 2012

Kuvio 2. Tutkinnon suorittaneiden työllisten työnantajasektori vuoden kuluttua valmistumisesta vuonna 2012, %

Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu

 

Kuvio 3. Tutkinnon suorittaneiden työllisten työnantajasektori vuoden kuluttua valmistumisesta vuonna 2012

 Kuvio 3: Tutkinnon suorittaneiden työllisten työnantajasektori vuoden kuluttua valmistumisesta vuonna 2012, henkilöä

Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu

Kuviot 2 ja 3 ja seuraavat luvut kuvaavat tutkinnon suorittaneiden työllisten työnantaja­sektoria vuoden kuluttua valmistumisesta vuonna 2012.

Vuonna 2012 yliopisto­tutkinnon suorittaneista työllisistä palkan­saajia oli 97 prosenttia. Valtion tai kunta­sektorin palveluksessa oli 43 prosenttia. Tässä ryhmässä valtiolle työllistyneitä oli luku­määräisesti eniten kaikista tutkinnon suorittaneista.

Palkansaajien osuus oli yhtä suuri myös ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista. Kolmannes työllistyneistä oli julkisen sektorin, lähinnä kuntien palveluksessa.

Vastaavasti toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneista työllisistä palkan­saajia oli selvä enemmistö eli 94 prosenttia. Yritysten palveluksessa oli 62 prosenttia ja julkisella sektorilla, lähinnä kunnissa, työskenteli noin neljännes. Luku­määräisesti julkiselle sektorille työllistyneitä oli kuitenkin eniten tässä ryhmässä.

Julkisen sektorin työ­paikkojen vähentäminen voikin iskeä pahasti juuri korkeammin koulutettujen, vasta­valmistuneiden nuorten työllistymis­mahdollisuuksiin, ellei yksityiselle sektorille synny korvaavia työ­paikkoja. Yleinen taloustilanne ja julkisen sektorin säästöjen kohdentuminen luonnollisesti vaikuttavat siihen, miten tilanne kehittyy. Mutta ei liene väärin arvattu, että yhä useamman tutkinnon suorittaneen osoite saattaa jatkossa olla ulkomailla.

 

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
4.12.2023
Hanna Sutela

Muissa EU-maissa syntyneiden miesten ja EU:n ulkopuolella syntyneiden naisten työllisyys­asteet ovat meillä korkeat verrattuna Ruotsiin ja EU-keskitasoon. Ulkomailla syntyneiden työllisyys on Suomessa myös kasvanut kansain­välisesti verrattuna ripeästi. Ulkomaalais­taustaisten tekemä työ on kuitenkin muita yleisemmin ns. epätyypillistä, kuten määrä- tai osa-aikaisia työsuhteita taikka vuokra- tai alustatyötä.

Artikkeli
27.11.2023
Tarja Baumgartner, Olga Kambur, Elina Pelkonen

Työllisyyden määritelmää harmonisoitiin kansainvälisessä työvoimatutkimuksessa vuonna 2021. Tuolloin työstä vanhempainvapaalla olevien luokittelu työlliseksi yhtenäistettiin. Aiemmassa vertailussa suomalaisten ja ruotsalaisten naisten työllisyysasteet poikkesivat toisistaan reilusti, mutta uudistuksen jälkeen 20–54-vuotiaiden naisten työllisyysaste oli Suomessa ja Ruotsissa lähes samalla tasolla.

Artikkeli
30.6.2023
Tarja Baumgartner, Meri Raijas

Muutoksen suuruuteen on voinut vaikuttaa moni samanaikainen tekijä pandemiasta työvoima­tutkimuksen sisältö- ja menetelmä­muutokseen. Eri mittarit kertovat kuitenkin samansuuntaisesta myönteisestä kehityksestä. 

Artikkeli
29.6.2023
Anna Pärnänen

Reilulle neljännekselle alustatyötä tekevistä se on päätyö. Yli puolelle kyse on täydentävästä tai satunnaisesta työstä. Vain 7 prosenttia teki alustatyötä siksi, ettei muuta työtä ollut saatavilla. Tuore kysely antaa yllättävän myönteisen kuvan alusta­työntekijöiden autonomiasta. Valtaosa kokee voivansa kontrolloida työtehtäviään ja -aikojaan. 

Blogi
30.5.2023
Elina Pelkonen, Meri Raijas

Uusi kokeellinen tilasto tarjoaa nopeammin tarkkaa alueittaista ja kansalaisuuden mukaista tietoa työllisyydestä. Rekisteritietoon perustuva kokeellinen tilasto ei tavoita kaikkia yrittäjiä, joten työllisten määrä jää pienemmäksi kuin työvoimatutkimuksessa. Lukujen kausivaihtelu on silti samansuuntaista.

tk-icons