Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Korkeakoulutettuja aikaisempaa enemmän itsensätyöllistäjissä

15.2.2016
Twitterissä: @anna_parnanen

Turun yliopisto uutisoi hiljattain, että se alkaa tarjota yrittäjyys­opetusta kaikissa tiedekunnissaan. Tällä tavoin yliopisto haluaa valmentaa opiskelijoita tulevaisuuden työelämään, jossa yrittäjyys näyttäytyy aikaisempaa useammalle varteenotettavana vaihtoehtona. Tilastojen valossa yliopiston tarjoamalle yrittäjyys­koulutukselle näyttäisi olevan käyttöä jo nyt korkeakoulutettujen parissa.

Itsensätyöllistäjien – siis yksinyrittäjien, ammatinharjoittajien, freelancereiden ja apurahansaajien – määrän kasvu on ollut yksi vuosituhannen alun selkeimpiä työmarkkina­trendejä. Itsensätyöllistäjien määrä on kasvanut 37 000 hengellä vuosituhannen vaihteesta. Viime vuonna 15–64-vuotiaita itsensä­työllistäjiä oli jo 157 000.

Itsensätyöllistäjissä on paljon varsin perinteisiä yrittäjä­ammatteja harjoittavia, toisen asteen tutkinnon suorittaneita työntekijöitä kuten rakennus­alan ammattilaisia, kampaajia ja kuljettajia. Näin ollen itsensä­työllistäjien koulutustaso on jonkin verran palkansaajia alhaisempi. Kun palkansaajista 44 prosenttia on suorittanut korkeakoulu­tutkinnon, on vastaava osuus itsensä­työllistäjissä 37 prosenttia.

Enenevässä määrin itsensätyöllistäjistä löytyy kuitenkin myös erityis­asiantuntija­työhön luokiteltavia ammattilaisia, joilla on takataskussaan korkea-asteen tutkinto. Toimittajia, kääntäjiä, konsultteja, viestinnän ammattilaisia, psykologeja ja taiteilijoita… muun muassa näiden korkea-asteen koulutusta vaativien ammattien edustajat työllistävät itse itsensä aikaisempaa useammin.

Korkea-asteen koulutuksen suorittaneita itsensätyöllistäjiä oli vuonna 2015 jo lähes 59 000 henkeä, kun vastaava määrä oli 33 000 vuonna 2000 (kuvio 1). Ryhmän osuus kaikista itsensä­työllistäjistä on noussut vuosituhannen vaihteen 28 prosentista 37 prosenttiin.

Kuvio 1. Itsensätyöllistäjät koulutuksen mukaan 2000–2015, 15–64-vuotiaat

Kuvio 1. Itsensätyöllistäjät koulutuksen mukaan 2000–2015, 15–64-vuotiaat. Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Korkea-asteen suorittaneiden määrä ja osuus on kasvanut toki myös palkansaajissa yleisen koulutustason nousun myötä, mutta kasvu on ollut suhteellisesti jyrkempää itsensä­työllistäjien kohdalla.

Turun yliopisto näyttäisi olevan ajan hermolla yrittäjyyskoulutusta tarjotessaaan.  

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
2.2.2023
Pasi Piela

30–39-vuotiaiden koulutustason muutos vaihtelee alueittain merkittävästi, paikoin dramaattisesti. Koko maan tasolla koulutustaso on kolmekymppisten ikäryhmässä silti heikentynyt vuosien 2011–2021 välillä huomattavasti. Vaikka alueellisesti on syytä kiinnittää huomio kehitykseen aina kuntien osa-alueille asti, vaativat laaja-alaisemmat ratkaisut kansallisia toimia.

Blogi
5.12.2022
Pekka Myrskylä

”Onneksi elinaika on pidentynyt, ja meistä on nyt yli 70-vuotiaina elossa vielä yli 70 prosenttia”, kirjoittaa Tilasto­keskuksesta eläköitynyt väestö­asiantuntija Pekka Myrskylä. Hän peilaa suurten ikäluokkien vaiheita myöhempiin ikäryhmiin ja omaan elämäänsä.

Blogi
31.10.2022
Tarja Seppänen

Koronarajoitusten myötä itseohjatusti opiskelleiden osuus yritysten henkilöstöstä kasvoi selvästi vuonna 2020, kertoo viiden vuoden välein julkaistava henkilöstökoulutusta koskeva tutkimus. Korona-aikana koulutukset siirtyivät verkkoon, webinaarit saavuttivat suursuosion ja etäkoulutukset toivat kustannussäästöjä yrityksille.

tk-icons