Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Ammatillisen tutkinnon suorittaneiden osuus ammattikorkeakoulujen aloittaneissa on kasvanut

13.5.2019
Twitterissä: @ALoukkola
Kuva: Shutterstock

Joka viidennellä ammattikorkeakoulutuksen opinnot päivätoteutuksessa aloittaneella oli vuonna 2017 pohjakoulutuksena ammatillinen tutkinto. Kymmenen vuotta aiemmin osuus oli 16 prosenttia.

Kirjoitin Mika Tuonosen kanssa ylioppilaiden välivuosien lisääntymisestä ja nuorten korkeakouluopintoihin siirtymisen vaikeutumisesta 3.4. ilmestyneessä Tieto&trendit-artikkelissa. Artikkelin ilmestymisen jälkeen saimme palautetta, jossa kaivattiin tarkempaa tietoa ammatillisen tutkinnon suorittaneiden siirtymisestä korkeakoulu­opintoihin.

Ylioppilastutkinnon lisäksi myös ammatillinen tutkinto antaa korkeakoulu­kelpoisuuden. Ammattikorkea­koulutukseen hakeneiden osuus, joilla pohjakoulutuksena on ammatillinen tutkinto, on kymmenen vuoden tarkastelu­aikana kasvanut lähes 20 prosentti­yksikköä.

Vuonna 2017 ammattikorkeakoulutukseen hakeneista 37 prosentilla oli pohjakoulutuksena toisen asteen ammatillinen tutkinto, kun kymmenen vuotta aiemmin osuus oli 18 prosenttia.

Kuvio 1. Ammattikorkeakouluun hakeneiden pohjakoulutus, %
Kuvio 1. Ammattikorkeakouluun hakeneiden pohjakoulutus, %  *Sisältää myös opisto-asteen ja ammatillisen korkea-asteen suorittaneet  Lähde: Tilastokeskus, koulutukseen hakeutuminen
*Sisältää myös opisto-asteen ja ammatillisen korkea-asteen suorittaneet. Lähde: Tilastokeskus, koulutukseen hakeutuminen

Ammatillinen koulutus on luonteeltaan ammattiin valmistavaa koulutusta, eikä sen jälkeen ole välttämättä tarkoitus jatkaa opintoja välittömästi. Ammatillinen koulutus koostuu ammatillisista perus­tutkinnoista sekä ammatti- ja erikois­ammattitutkinnoista.

Vuosina 2007–2017 ammatillisia perustutkintoja voitiin suorittaa nuorille suunnatussa opetussuunnitelma­perusteisessa koulutuksessa ja aikuisille suunnatussa näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa.

Korkeakouluopintoihin siirtyminen on hidastunut hieman myös ammatillisen perustutkinnon suorittaneilla

Vuonna 2017 ammatillisen perustutkinnon suorittaneista välittömästi korkeakoulu­opinnoissa jatkoi 4 prosenttia nuorista. Kymmenen vuotta aiemmin osuus oli hieman yli 5 prosenttia. Nuorten korkeakoulu­opintoihin siirtymisen vaikeutuminen näkyy siis myös näissä luvuissa.

Nuorille suunnatusta opetussuunnitelma­perusteisesta koulutuksesta valmistuneiden korkeakoulu­opintoihin siirtyminen on esitetty taulukossa 1.

Taulukko 1. Ammatillisen perustutkinnon 2007–2017 suorittaneiden korkeakoulutuksessa jatkaminen sukupuolen mukaan
    Ammatillisen
perustutkinnon
suorittaneet
yhteensä (1
Jatkoi
korkea-
koulussa
valmistumis-
vuonna
Opiske-
lemassa
vuoden
kuluttua 
Opiske-
lemassa
kolmen
vuoden
kuluttua 
2007 Naiset 10 867 5,7 9,3 12,0
  Miehet 14 630 4,8 7,5 11,5
  Yhteensä 25 497 5,2 8,3 11,7
2012 Naiset 12 547 5,6 9,9 14,4
  Miehet 16 652 4,3 7,5 13,5
  Yhteensä 29 199 4,9 8,6 13,9
2017 Naiset 11 660 3,5    
  Miehet 16 286 4,4    
  Yhteensä 27 946 4,0    

Lähde: Tilastokeskus, koulutukseen hakeutuminen

Vaikka välittömästi ammatillisen tutkinnon suorittamisen jälkeen ei kovin suuri osuus jatka korkeakouluissa, on toisen asteen ammatillisen koulutuksen suorittaneiden osuus ammattikorkea­kouluopinnot aloittaneiden joukossa kymmenen vuoden aikana kasvanut.

Joka viidennellä ammattikorkeakoulutuksen päivätoteutuksessa (aiemmin nuorille suunnattu koulutus) opinnot aloittaneella oli vuonna 2017 pohjakoulutuksena pelkkä ammatillinen tutkinto. Kymmenen vuotta aiemmin osuus oli 16 prosenttia.

Molemmat tutkinnot suorittaneiden, ylioppilastutkinnon ja ammatillisen tutkinnon, osuus oli kasvanut 4 prosenttiyksikköä.

Kuvio 2. Ammattikorkeakoulutuksessa päivätoteutuksessa aloittaneiden pohjakoulutus, %
Kuvio 2. Ammattikorkeakoulutuksessa päivätoteutuksessa aloittaneiden pohjakoulutus, %  Lähde: Tilastokeskus, koulutukseen hakeutuminen  *Sisältää myös opisto-asteen ja ammatillisen korkea-asteen suorittaneet
*Sisältää myös opisto-asteen ja ammatillisen korkea-asteen suorittaneet. Lähde: Tilastokeskus, koulutukseen hakeutuminen

Ero miesten ja naisten välillä on suuri. Ammattikorkea­koulututkinnon päivätoteutuksessa aloittaneista miehistä 27 prosentilla oli pohjakoulutuksenaan ammatillinen tutkinto, kun osuus naisilla oli 10 prosentti­yksikköä vähemmän.

Koulutusaloittaisessa vertailussa suurin osuus ammatillisella pohjakoulutuksella tulleista opiskelee miesvaltaista tekniikan alaa. Uusista opiskelijoista 13 prosentilla oli suoritettuna sekä ammatillinen tutkinto että ylioppilastutkinto.

Kuvio 3. Ammattikorkeakoulutuksessa monimuotototeutuksessa aloittaneiden pohjakoulutus, %
Kuvio 3. Ammattikorkeakoulutuksessa monimuotototeutuksessa aloittaneiden pohjakoulutus, %  Lähde: Tilastokeskus, koulutukseen hakeutuminen  *Sisältää myös opisto-asteen ja ammatillisen korkea-asteen suorittaneet
*Sisältää myös opisto-asteen ja ammatillisen korkea-asteen suorittaneet. Lähde: Tilastokeskus, koulutukseen hakeutuminen

Monimuoto-opinnot ammatillisella pohjakoulutuksella aloittaneiden määrä on kasvanut viisi prosenttiyksikköä vuodesta 2007

Ammattikorkea­koulutuksen monimuoto-opinnoissa (aiemmin aikuisille suunnattu koulutus) aloittaneilla ammatillisen tutkinnon suorittaneita on enemmän kuin päivätoteutuksen opinnoissa.

Määrä on kasvanut kymmenen vuoden aikana 5 prosenttiyksikköä. Noin joka kolmannella on pohjakoulutuksena ammatillinen tutkinto, miehistä 37 prosentilla ja naisista 28 prosentilla.

Sekä ammatillinen tutkinto että ylioppilastutkinto on pohja­koulutuksena joka viidennellä monimuoto-opinnoissa aloittaneella opiskelijalla. Myös monimuoto-opinnoissa eniten ammatillisen tutkinnon suorittaneita on tekniikan koulutusalalla, 42 prosenttia.

Kuvio 4. Alemman korkeakoulututkinnon aloittaneiden pohjakoulutus, %
Kuvio 4. Alemman korkeakoulututkinnon aloittaneiden pohjakoulutus, %  Lähde: Tilastokeskus, koulutukseen hakeutuminen  *Sisältää myös opisto-asteen ja ammatillisen korkea-asteen suorittaneet
*Sisältää myös opisto-asteen ja ammatillisen korkea-asteen suorittaneet. Lähde: Tilastokeskus, koulutukseen hakeutuminen

 

Yliopistokoulutuksessa aloittaneissa pohjakoulutuksena ammatillisen tutkinnon suorittaneiden määrä ei ole kasvanut viimeisten kymmenen vuoden aikana.

Alemman korkeakoulututkinnon vuonna 2017 aloittaneista kahdella prosentilla oli ammatillinen tutkinto. Sekä ammatillinen tutkinto että ylioppilastutkinto oli 6 prosentilla.

 

Kirjoittaja on yliaktuaari Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikössä.

 

Lähteet:

Tilastokeskus, koulutukseen hakeutuminen

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
2.2.2023
Pasi Piela

30–39-vuotiaiden koulutustason muutos vaihtelee alueittain merkittävästi, paikoin dramaattisesti. Koko maan tasolla koulutustaso on kolmekymppisten ikäryhmässä silti heikentynyt vuosien 2011–2021 välillä huomattavasti. Vaikka alueellisesti on syytä kiinnittää huomio kehitykseen aina kuntien osa-alueille asti, vaativat laaja-alaisemmat ratkaisut kansallisia toimia.

Blogi
5.12.2022
Pekka Myrskylä

”Onneksi elinaika on pidentynyt, ja meistä on nyt yli 70-vuotiaina elossa vielä yli 70 prosenttia”, kirjoittaa Tilasto­keskuksesta eläköitynyt väestö­asiantuntija Pekka Myrskylä. Hän peilaa suurten ikäluokkien vaiheita myöhempiin ikäryhmiin ja omaan elämäänsä.

Blogi
31.10.2022
Tarja Seppänen

Koronarajoitusten myötä itseohjatusti opiskelleiden osuus yritysten henkilöstöstä kasvoi selvästi vuonna 2020, kertoo viiden vuoden välein julkaistava henkilöstökoulutusta koskeva tutkimus. Korona-aikana koulutukset siirtyivät verkkoon, webinaarit saavuttivat suursuosion ja etäkoulutukset toivat kustannussäästöjä yrityksille.

tk-icons