Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Alustatyö on yhä vähäistä mutta ulkomaalais­taustaisten keskuudessa suosittua

29.6.2023
Twitterissä: @anna_parnanen
Kuva: Istock

Reilulle neljännekselle alustatyötä tekevistä se on päätyö. Yli puolelle kyse on täydentävästä tai satunnaisesta työstä. Vain 7 prosenttia teki alustatyötä siksi, ettei muuta työtä ollut saatavilla. Tuore kysely antaa yllättävän myönteisen kuvan alusta­työntekijöiden autonomiasta. Valtaosa kokee voivansa kontrolloida työtehtäviään ja -aikojaan. 

Jo jonkin aikaa on uumoiltu, että alustatyöstä tulee nykyistä selvästi tavanomaisempi työn tekemisen tapa. Digitaalisten alustojen kautta tehtävään tai vastaan­otettuun työhön on liitetty yhtäältä paljon positiivisia seikkoja kuten työn vapaus sekä työn tarjoajien ja tekijöiden kohtaamisen helpottuminen. On myös ajateltu, että alustat mahdollistaisivat aiempaa joustavamman pääsyn työhön.    

Toisaalta alustatyöhön on liitetty monia huolta herättäviä piirteitä kuten työstä saatavat pienet palkkiot ja työsuojelun puute. Yksi keskeinen kiistaa herättävä seikka on työ­oikeudellinen kysymys siitä, ovatko työntekijät alustaan nähden työsuhteessa vai ovatko he yrittäjiä, jotka hankkivat työnsä alustan kautta. Alustatyöhön liittyvän lainsäädännön muuttamista valmistellaan EU-tasolla. Tähän lainsäädäntö­työhön haluttiin taustatietoa alustatyön yleisyydestä EU-maissa, tietoa kaivattiin myös Suomesta.  

Vuoden 2022 työvoima­tutkimuksen yhteydessä selvitettiin nyt toista kertaa alustatyön laajuutta Suomessa. Tavoitteena oli ensisijaisesti saada selville alustatyötä tekevien määrä maassa, mutta myös muita asioita:

- millaista alustatyötä tehdään,

- kuinka monelle alustatyö on merkittävä tulonlähde ja

- missä määrin tällä tavoin tehtävä työ on haluttu tapa ansaita tuloja.  

Näiden lisäksi kysyttiin myös alustatyötä tekevien sosiaaliturvasta, tehdyistä tuntimääristä ja työsuoritusten pisteytyksestä. Sama kysely toteutettiin 18 muussa EU-maassa. 

Se, mitä tarkoitamme, kun puhumme alustatyöstä, ei ole yksiselitteistä. Digitaalisten alustojen kautta tehtävää työtä on hyvin monenlaista ja on varsin haastavaa määritellä vastaajille riittävän selkeäsanaisesti, mitä alustatyöllä tarkoitetaan. Toisessa artikkelissa (Sutela 2023) valotetaan tarkemmin, millaisia rajauksia aineiston osalta tässä tiedonkeruussa tehtiin ja millä ehdoin kunkin vastaajan katsottiin tehneen alustatyötä. 

Alustatyötä tekevien osuus ja määrät jäävät osin varsin pieniksi. Niinpä havaintojen vähyyden vuoksi tässä esitettyjä lukuja voi pitää vain suuntaa-antavina. On syytä pitää mielessä, että kyseessä on pilottitutkimus.   

Viimeisen vuoden aikana reilut 130 000 tehnyt alustatyötä  

Vuonna 2022 alustatyötä oli tehnyt viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana 3,9 prosenttia Suomen 15–64-vuotiaasta väestöstä. Määrällisesti tämä tarkoittaa noin 134 000 henkilöä. Luku pitää sisällään hyvin vähäisenkin ja vaikka vain kerta­luontoisesti viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana tehdyn alustatyön.  

Alustatyön tekijöissä oli jonkin verran enemmän miehiä (55 %) kuin naisia (45 %). Niin ikään alustojen kautta tulojen hankinta oli jokseenkin yhtä yleistä eri ikäisillä lukuun ottamatta vanhinta ikäluokkaa (55–64-vuotiaat), joilla alustatyö oli harvinaisempaa.  

Samoin kuin muut niin sanotut epätyypilliset työnteon muodot (Sutela 2015) myös alustatyö on suhteellisesti yleisempää ulkomaalais­- kuin suomalais­taustaisten parissa. Siinä missä suomalais­taustaisista kolme prosenttia oli kuluneen vuoden aikana tehnyt alustatyötä, oli vastaava osuus ulkomaalais­taustaisilla 10 prosenttia.  

Alustatyötä on hyvin monenlaista aina kuriiri­palveluista IT-neuvontaan. Tätä kaikkea pyrittiin kyselyssä kartoittamaan.  

Yleisimmät alustatyön muodot olivat seuraavat:

- myyntitarkoitukseen tehtyjen tai hankittujen tavaroiden myynti alustojen kautta (1,0 % väestöstä),

- sisältö­palveluiden tuottaminen (0,8 %) ja

- kuriiripalvelut (0,7 %).

Muut alustatyön muodot kuten asuntojen vuokraus (0,5 %), taksipalvelut (0,3 %), siivous-, korjaus-, terveys-, opetus-, IT- ja moderointi­palvelut sekä muut alustatyön muodot jäivät vähäisemmiksi.  

Tässä kohden on syytä huomata, että vuokraus­palvelut hyväksyttiin mukaan vain, jos henkilö käytti aikaa esimerkiksi vuokrattavan tilan markkinointiin, siivoamiseen ja avainten luovutukseen. Näin oli tehnyt noin 40 prosenttia niistä, jotka ilmoittivat saaneensa tuloja asunnon vuokrauksen kautta.

Yllättävän monelle vain pienten lisätulojen lähde  

Alustatyöstä haluttiin muodostaa vielä edellä kerrottua tarkempaa kuvaa. Sen kartoittamiseksi kysyttiin myös sitä, kuinka moni oli hankkinut alustojen kautta tuloja viimeksi kuluneen kuukauden aikana. Näin oli tehnyt 1,2 prosenttia väestöstä. Tässä joukossa miehiä oli naisia jonkin verran enemmän (59 % vs. 41 %).  

Alustatyötä kuukauden aikana tehneistä, noin kolmannes (31 %) oli 35–44-vuotiaita ja noin neljännes (24 %) oli 45–54-vuotiaita. Vastaavasti vajaa viidennes (18 %) oli 15–24-vuotiaita, 16 prosenttia 25–34-vuotiaita ja noin yksi kymmenestä (11 %) 55–64-vuotiaita.  

Vähintään tunnin viime kuussa alustatyötä tehneistä suurin osa (57 %) kertoi olevansa yrittäjä, mutta yllättävän moni, peräti viidennes, oli oman ilmoituksensa mukaan ammatti­asemaltaan palkansaaja. Näin siitäkin huolimatta, että kysymyksessä tarkennettiin tiedon koskevan nimenomaan alustatyötä eikä mahdollista muuta työtä. Alustatyön epäselvästä statuksesta kertoo kuitenkin se, että miltei neljännes (24 %) ei osannut sanoa, tekeekö alustatyötä yrittäjänä vai palkansaajana. 

Noin reilulle neljännekselle alustatyö oli päätyö (27 %), sivutyönään alustatyötä piti 18 prosenttia. Yli puolelle (54 %) alustatyössä oli kuitenkin kyse täydentävästä tai satunnaisesta työstä.  

Viimeksi kuluneen kuukauden aikana alustatyötä vähintään tunnin verran tehneistä viidenneksellä alustatyöstä saadut tulot muodostivat kolme neljäsosaa kaikista ansioista. Tälle joukolle alustojen kautta saadut tulot olivat siis tärkein tulonlähde.

Noin puolet tai vähän enemmän ansioistaan sai alustojen kautta 9 prosenttia työn tekijöistä. 10 prosenttia sai vähintään neljäsosan mutta alle puolet puolet tuloistaan näin.

Yhteensä siis noin 40 prosenttia oli saanut vähintään neljänneksen tuloistaan alustatyöstä. 

Yli puolelle (54 %) tulot jäivät kuitenkin varsin vähäisiksi muodostaen vain alle neljäsosan kuukauden työtuloista. Noin 6 prosenttia ei osannut arvioida alustatyöstä saatujen tulojen osuutta kaikista ansioista.  

Jos tulosta suhteuttaa väestötasolle, karkeasti voidaan arvioida, että kaikista viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana alustatyötä tehneistä 10 prosenttia ja koko 15–64-vuotiaasta väestöstä 0,4 prosenttia oli ainakin yhden kuukauden aikana saanut alustojen kautta vähintään neljäsosan tuloistaan. 

Tässä kohden on syytä kiinnittää huomiota siihen, ettei kyselyssä selvitetty tulotasoa. Saadut kokonais­ansiot voivat olla suuria tai pieniä, eikä esimerkiksi alusta­tulojen suuri osuus vielä kerro hyvästä tulotasosta.  

Alustatyössä vetoavat joustavuus, lisäansiot ja verkostoituminen  

Alustatyöhön käytetyt työtunnit jäävät suurelta osin vähäisiksi. Viimeisen kuukauden aikana alustatyötä tehneistä 17 prosenttia oli tehnyt työtä alle tunnin kuukauden aikana. Kyse oli siis todella vähäisestä määrästä työtä. Reilu kolmannes (35 %) oli tehnyt alustatyötä 1–19 tuntia viime kuun aikana. 

Muutoinkin tuntimäärät olivat suhteellisesti vähäisiä: 20–29 tuntia kuluneen kuun aikana oli tehnyt 8 prosenttia, 30–49 tuntia 9 prosenttia, 50–79 tuntia työskennelleiden osuus jäi 3 prosenttiin.    

Paljon työtunteja tehneistäkin vain noin 5 prosenttia oli tehnyt alustatyötä niin paljon, että työaikaa kertyi keskimäärin 20–40 tuntia viikossa eli osa- tai kokoaikaisen työviikon verran. Vain pari prosenttia oli tehnyt alustatyötä keskimäärin 40 tuntia tai enemmän viikossa. Varsin harvalle alustatyö oli työ, johon he käyttivät merkittävän määrän aikaansa.  

Miksi alustatyötä sitten tehdään? Onko kyse siitä, että alustat mahdollistavat silpputyön tarjoamisen ja työmarkkinoilla heikommassa asemassa olevien tilanteesta hyötymisen aikaisempaa helpommin?

Toisaalta alustojen on huomattu tarjoavan tärkeän väylän työhön erityisesti niille, joille työmarkkinoille ei aukene helposti muita ansaintakeinoja (Seppänen ym. 2022).

Seuraavaksi tarkastellaan vain niitä, jotka olivat tehneet alustatyötä vähintään tunnin edellisen kuukauden aikana.  

Tämän kyselyn mukaan neljännekselle syy tehdä alustatyötä oli se, että henkilö halusi itse joustavan työn. Vastaavasti 55 prosenttia teki alustatyötä, koska sai sitä kautta mahdollisuuden lisätuloihin tai verkostoitumiseen.

Vain 7 prosenttia teki alustatyötä siksi, ettei mitään muuta työtä ollut saatavilla. Lisäksi 9 prosentille syy oli se, että työ, jota halusi tehdä, oli saatavilla vain alustojen kautta.  

Kun katsotaan tehtyjä työtunteja, saatuja tulojen osuutta kokonaistuloista, työn luonnetta pää-, sivu- ja satunnais­työnä sekä syitä tehdä alustatyötä, voidaan sanoa, että pääosin alustatyö oli vähäistä, muita tuloja täydentävää ja haluttu työn teon muoto.  

Vähäisemmälle jäivät tapaukset, joissa alustatyö näyttäytyy olosuhteiden pakottamana työnä tai että se muodostaisi pääosan tuloista ja siihen käytettäisiin merkittävä määrä tunteja.  

Valtaosa kokee voivansa kontrolloida työtehtäviään ja -aikojaan   

Erityisesti silloin kun pohditaan alusta­työntekijöiden ammattiasemaa – onko siis kyse palkansaaja­suhteesta vai yrittäjyydestä – korostuu alustan rooli työtä ohjaavana toimijana. Mikäli alusta selvästi kontrolloi tai organisoi työtä, näyttäytyy alusta pikemminkin työnantajana kuin työtä yrittäjille tarjoavana alustana.

Koska kyse työn kontrollista on olennainen tekijä ammattiasema­kysymyksessä, kyselyssä haluttiin selvittää, millä tavoin työn jakaminen alustojen kautta tapahtuu.  

Tämän kyselyn tulosten mukaan työtehtävien jakaminen tapahtui noin puolessa tapauksista (51 %) siten, että työntekijä oli itse tarjonnut palveluksiaan tai työpanostaan. Viidennes (20 %) kertoi itse valinneensa työtehtävänsä asiakkaiden tarjous­pyyntöjen joukosta. Näissä tapauksissa työntekijällä itsellään oli olennainen rooli työn hankkimisessa alustan kautta.  

Sen sijaan reilu neljännes (28 %) oli valinnut alustan tai sovellusten tarjoamista työtehtävistä itselleen työn. Alusta oli siis jollain tavoin kontrolloinut työn tekemistä, pystyihän se päättämään, millaisia vuoroja ja tehtäviä tarjoaa kenellekin.  

Työntekijän näkökulmasta olennaista on myös se, missä määrin pystyy kieltäytymään tarjotusta työstä; vaarantaako kieltäytyminen ansiot myös tulevaisuudessa?  

Tältä osin tulos hieman yllättää. Niistä, jotka valitsivat alustan tarjoamista töistä itselleen sopivan, 81 prosenttia koki että heidän oli helppo jättää ottamatta vastaan sovelluksen tarjoamia töitä. Vastaavasti 4 prosenttia raportoi, että näin ei ole, sillä alustalle pääsy estettäisiin tällaisessa tilanteessa ainakin tilapäisesti ja 14 prosenttia katsoi, että muusta syystä oli vaikea jättää ottamatta töitä vastaan.  

Työn jakamisen ja kieltäytymis­mahdollisuuksien ohella kolmas alustatyön autonomiaa kuvaava tekijä on työaikojen määräytyminen.  

Tämä kysely antaa varsin myönteisen kuvan alusta­työntekijöiden työajan autonomiasta. Niistä, joilla oli tehtyjä työtunteja viime kuun aikana, suurin osa (59 %) päätti kokonaan itse työaikansa ja 15 prosenttia pystyi vaikuttamaan työaikoihinsa, kunhan teki ainakin osan työstä tiettyyn aikaan tai työ valmistui ajallaan.  

Vähemmälle jäivät tilanteet, joissa vastaaja ei voinut vaikuttaa työaikaansa vaan sen asettivat alusta, sovellus tai asiakkaat (13 %) tai joissa alusta tai asiakkaat ehdottivat useampaa työaika­vaihtoehtoa, joista vastaaja valitsi sopivimmat (8 %). 

Valtaosa kokee palkkion oikeudenmukaiseksi 

Kyselyssä haluttiin vielä selvittää, miten alustatyöstä saadun palkkion suuruus määräytyy. Noin neljä kymmenestä (42 %) määritteli palkkion itse eli heidän osaltaan alustalla ei ollut vaikutusvaltaa saatuun palkkiotasoon.  

Noin neljäsosalla alusta tai asiakkaat määrittelivät tarkan hinnan työlle eikä siihen siis voinut itse vaikuttaa, ja lisäksi 6 prosentille alusta tai asiakkaat määrittelevät tietyn hintahaarukan, josta ei voinut neuvotella.  

Harvinaisempia olivat tilanteet, joissa alustan, sovelluksen tai asiakkaiden kanssa neuvoteltiin työn hinnasta (9 %) tai palkkion suuruus määräytyi muuten (13 %). 

Näiden tulosten valossa on ymmärrettävää, että valtaosa (76 %) alustatyötä kuukauden aikana tehneistä koki saamansa palkkion hyvin (43 %) tai melko (33 %) oikeuden­mukaiseksi. Jos iso osa pystyy itse määrittämään työnsä hinnan, se todennäköisesti myös koetaan oikeudenmukaiseksi.  

Toisaalta 16 prosenttia koki saamansa palkkiot suhteessa työpanokseensa melko epäoikeuden­mukaisina ja 3 prosenttia hyvin epäoikeuden­mukaisina. Näin ollen noin viidennes koki ainakin jossain määrin epäoikeuden­mukaisuutta palkkion muodostuksen suhteen. 

Pisteytysjärjestelmä tunnetaan hyvin – enemmistö kokee voivansa vaikuttaa

Työsuoritusten arviointi pisteytyksellä jakoi vastaajat selvästi kahteen ryhmään. Vajaalla puolella (46 %) asiakkaat, alusta tai molemmat pisteyttivät työtä. Vastaavasti vajaalla puolella (48 %) kukaan ei pisteyttänyt työtä.  

Valtaosa (87 %) niistä, joiden työtä pisteytettiin, oli perillä pisteytyksen kriteereistä ja pisteytys­järjestelmän toiminnasta erittäin tai melko hyvin. Selvään vähemmistöön jäivät ne, jotka tunsivat pisteytys­järjestelmän melko tai hyvin huonosti (13 %).   

Valtaosa (70 %) myös koki voivansa vaikuttaa saamiinsa pisteisiin joko paljon tai melko paljon ja reilu viidenneskin (21 %) edes jonkin verran. Vain 6 prosenttia koki, ettei voinut vaikuttaa pisteisiin lainkaan. 

Koska pisteytysjärjestelmä tunnettiin pääosin hyvin ja pisteisiin koettiin voitavan itse vaikuttaa, on johdonmukaista, että pisteytystä piti hyvin tai melko oikeudenmukaisena lähes yhdeksän kymmenestä (88 %) pisteytys­järjestelmän piirissä olevista. Vain 9 prosenttia koki pisteytyksen melko tai hyvin epäoikeuden­mukaiseksi.  

Ulkomaalaistaustaisille usein päätyö, suomalaistaustaisille sivutyö 

Edellä on kuvattu pääpiirteissään, millaista ja miten alustatyötä Suomessa tehdään. 

Vastausten perusteella voi erotella kaksi eri ryhmää: ne, joille alustatyö on pää- tai sivutyö, ja ne, joille se on vain satunnaisesti tehtävä työ. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat tekevät jälkimmäistä ryhmää enemmän työtunteja. Pää- ja sivutyönään alustatyötä tekevistä 17 prosenttia teki alustojen kautta työtä vähintään 20 tuntia viikossa keskimäärin, jälkimmäisessä ryhmässä vastaava osuus oli vain 3 prosenttia.

Vaikka suurin osa niistäkin, joille alustatyö oli pää- tai sivutyö, jäi 20 tuntia vähäisempiin viikkotuntimääriin, satunnaisesti alustatyötä tekevissä hyvin vähäisiä työtunteja kerryttäviä oli enemmän. Tämä heijastui myös tuloihin. Vähintään kolme neljäsosaa tuloistaan alustoilla hankkivista valtaosa (75 %) oli nimenomaan pää- tai sivutoimisia alusta­työntekijöitä. Niistä, joille alustatyöstä saadut tulot muodostivat alle neljäsosan ansioista, 70 prosenttia katsoi tekevänsä tätä työtä vain satunnaisesti.  

Pää- tai sivutoimisesti alustatyötä tehneissä oli jonkin verran enemmän miehiä (57 %) kuin naisia (43 %). Näin oli myös satunnaisesti tätä kautta ansioita hankkivissa (miehiä 60 % vs. naisia 40 %). Satunnais­työntekijät painottuivat jossain määrin nuoriin ja päätoimiset jossain määrin keski-ikäisiin.  

Suuntaa-antavasti voidaan myös sanoa, että alustatöistä kuriiripalvelut ja isolta osalta myös taksipalvelut näyttävät olevan pitkälti ulkomaalaistaustaisen työvoiman varassa.     

Ulkomaalaistaustaiset ovat alustatyössä suhteellisesti ottaen yleisempi ryhmä kuin kantaväestöön kuuluvat. Toisaalta he vastaavat työvoimatutkimukseen heikommin (Maahanmuuttajataustaisen väestön tilastointi työvoimatutkimuksessa 2023), ja näin ollen tähän pilottitutkimuksen tuloksiin sisältyy tavallista enemmän epävarmuutta heidän osaltaan. 

Tiedonkeruu rahoitettiin Eurostatin grant-rahoituksella

Kirjoittaja työskentelee kehittämis­päällikkönä Yhteiskuntatilastot-osastolla. 

 

Lähteet:  

Maahanmuuttajataustaisen väestön tilastointi työvoimatutkimuksessa (2023), Tilastokeskus, Helsinki  

Seppänen, Laura & Känsälä, Marja & Immonen, Jere & Alasoini, Tuomo (2022): Näkökulmia alustatyön reiluuteen: Reiluuden mallit alustatyössä – hankkeen loppuraportti, Työterveyslaitos, Helsinki  

Sutela, Hanna (2023): Alustatyötä vai ei? Ilmiön rajaus ja nopea kehitys mutkistavat mittaamista. Tieto & trendit, Tilastokeskus 

https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2023/alustatyota-vai-ei-ilmion-rajaus-ja-nopea-kehitys-mutkistavat-mittaamista/

Sutela, Hanna (2015): Ulkomaalaistaustaiset työelämässä. Ulkomaalaistaustaisten työsuhteet usein määrä- tai osa-aikaisia – ammattirakenne selittää suuren osan eroista. Kirjassa Nieminen, Tarja & Sutela, Hanna & Hannula, Ulla: Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos & Työterveyslaisto, Helsinki   

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
27.11.2023
Tarja Baumgartner, Olga Kambur, Elina Pelkonen

Työllisyyden määritelmää harmonisoitiin kansainvälisessä työvoimatutkimuksessa vuonna 2021. Tuolloin työstä vanhempainvapaalla olevien luokittelu työlliseksi yhtenäistettiin. Aiemmassa vertailussa suomalaisten ja ruotsalaisten naisten työllisyysasteet poikkesivat toisistaan reilusti, mutta uudistuksen jälkeen 20–54-vuotiaiden naisten työllisyysaste oli Suomessa ja Ruotsissa lähes samalla tasolla.

Artikkeli
30.6.2023
Tarja Baumgartner, Meri Raijas

Muutoksen suuruuteen on voinut vaikuttaa moni samanaikainen tekijä pandemiasta työvoima­tutkimuksen sisältö- ja menetelmä­muutokseen. Eri mittarit kertovat kuitenkin samansuuntaisesta myönteisestä kehityksestä. 

Artikkeli
29.6.2023
Hanna Sutela

Alustatyöstä puhutaan monin eri määritelmin. Tämä hankaloittaa niin ilmiön mittaamista kuin siitä käytävää keskustelua. Tilastokeskus osallistui vuonna 2022 toteutettuun Eurostatin koordinoimaan pilottitutkimukseen, jossa pyrittiin mittaamaan alustatyön yleisyyttä. Mitä ja miten kysyä alustatyöstä? Entä mitä alustatyö oikeastaan on ja mitä se ei ole? Hanna Sutela avaa artikkelissaan Tilastokeskuksen tiedonkeruuta ja tehtyjä linjauksia.

Blogi
30.5.2023
Elina Pelkonen, Meri Raijas

Uusi kokeellinen tilasto tarjoaa nopeammin tarkkaa alueittaista ja kansalaisuuden mukaista tietoa työllisyydestä. Rekisteritietoon perustuva kokeellinen tilasto ei tavoita kaikkia yrittäjiä, joten työllisten määrä jää pienemmäksi kuin työvoimatutkimuksessa. Lukujen kausivaihtelu on silti samansuuntaista.

tk-icons