Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Maahanmuuttajien työllisyys Suomessa yli EU-keskitason – työmarkkina-asema heikompi kuin suomalais­taustaisilla

4.12.2023
Twitterissä: @HannaSutela
Kuva: Istock

Muissa EU-maissa syntyneiden miesten ja EU:n ulkopuolella syntyneiden naisten työllisyys­asteet ovat meillä korkeat verrattuna Ruotsiin ja EU-keskitasoon. Ulkomailla syntyneiden työllisyys on Suomessa myös kasvanut kansain­välisesti verrattuna ripeästi. Ulkomaalais­taustaisten tekemä työ on kuitenkin muita yleisemmin ns. epätyypillistä, kuten määrä- tai osa-aikaisia työsuhteita taikka vuokra- tai alustatyötä.

Maahanmuuttajien työllisyydestä on keskusteltu kuluvana vuonna paljon. Tilastojen mukaan viime vuosien työllisyyskasvu on Suomessa ollut pitkälti vieraskielisten varassa;  erityisesti maahanmuuttajanaisten työllisyys on kohentunut vauhdilla. Kehitys näkyy niin Tilastokeskuksen otospohjaisessa työvoima­tutkimuksessa kuin rekisteri­pohjaisessa Työssäkäynti­tilastossa.

Keskusteluissa on kuitenkin harvemmin tuotu esiin sitä, millainen Suomen tilanne on tässä suhteessa verrattuna muihin maihin. Vähemmälle huomiolle on jäänyt myös se, onko suomalais- ja ulkomaalais­taustaisilla eroa siinä, millaisiin työnteon muotoihin he työllistyvät.

Tämä artikkeli pyrkii valottamaan näitä kahta näkökulmaa. Molemmissa aineistona on työvoima­tutkimus, joka mahdollistaa kansain­välisen vertailun – työllisyyttä tarkasteltaessa verrokkeina ovat Ruotsi ja EU27-maiden keskiarvo.

Työllisyysasteiden osalta tarkastelu perustuu syntymä­maahan, työnteon muotojen osalta syntyperään: ulkomaalais­taustaisia ovat henkilöt, joiden molemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla, suomalais­taustaisia taas ne, joiden vanhemmista ainakin toinen on syntynyt Suomessa.

Ulkomailla syntyneiden miesten työllisyys EU-keskitasoa, naisten EU-tasoa korkeampi

Ulkomailla syntyneiden työllisyyttä voidaan vertailla Euroopan eri maiden kesken Eurostatin tietokanta­taulukoista.

Eurostatin mukaan ulkomailla syntyneiden 20–64-vuotiaiden työllisyysaste oli Suomessa vuonna 2022 korkeampi (73,4 %) kuin Ruotsissa (72,4 %) tai EU27-maissa keskimäärin (69,0 %). Vielä vuonna 2016 tilanne oli aivan toinen (Suomi 60,9 % vs. Ruotsi 68,4 % ja EU27-maat 64,2 %).

Sukupuolen mukaan tarkasteltuna ulkomailla syntyneiden miesten työllisyysaste oli vuonna 2022 samaa tasoa niin Suomessa (78,3 %), Ruotsissa (78,8 %) kuin EU27-maissa keskimäärinkin (78,3 %). Ulkomailla syntyneiden naisten työllisyysaste sen sijaan ohitti Suomessa (68,3 %) niin Ruotsin (66,0 %) kuin EU27-maiden keskiarvonkin (60,4 %) vuonna 2022. (Kuvio 1)

Kuvio 1. Ulkomailla syntyneiden työllisyysaste eri maissa sukupuolen mukaan 2022, 20–64-vuotiaat, %
Kuvio 1. Ulkomailla syntyneiden työllisyysaste eri maissa sukupuolen mukaan 2022, 20–64-vuotiaat, %. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Eurostat, työvoimatutkimus

Työvoimatutkimuksen vuoden 2021 uudistuksen vuoksi työllisyyttä kuvaavat luvut vuodesta 2021 eteenpäin eivät ole ulkomailla syntyneen väestön osalta välttämättä täysin vertailu­kelpoisia edeltäviin vuosiin (ks. myös  maahanmuuttajataustaisen väestön tilastointi työvoimatutkimuksessa ). Ajallista kehitystä voidaan kuitenkin seurata erikseen vuosien 2016–2020 sekä 2021–2022 osalta.

Molempina ajanjaksoina nähdään sama ilmiö: ulkomailla syntyneiden naisten työllisyys­asteen kasvussa Suomi erottuu verrokkien kärkimaana. Ulkomailla syntyneiden miesten osalta tämä ilmiö näkyi vuosina 2016–2020, mutta tuoreemmassa 2021–2022 vertailussa Suomen kasvu jää hieman jälkeen Ruotsin ja EU27-keskiarvon.

Naisten työllisyyden voimakas kohentuminen tasaa tilannetta kuitenkin niin, että koko 20–64-vuotiaan ulkomailla syntyneen väestön osalta työllisyysaste on kasvanut Suomessa reippaammin kuin Ruotsissa ja EU27-maissa keskimäärin myös vuosina 2021–2022.

EU27-maissa syntyneiden miesten työllisyys erityisen vahvaa

Ulkomailla syntyneet ovat heterogeeninen joukko, ja työllisyys­asteissa on eroa muun muassa syntymämaan, maahantulon syyn sekä maassa asumisen keston mukaan. Koska maahanmuuttaja­väestön rakenne voi vaihdella eri maissa näissä suhteissa, samoin kuin ikärakenteeltaan, on syytä katsoa tilannetta tarkemmalla tasolla.

Seuraavassa 20–64-vuotiaiden työllisyys­asteita tarkastellaan syntymämaan mukaan niin, että ulkomailla syntyneet on jaettu erikseen EU27-maissa syntyneisiin sekä EU27-maiden ulkopuolella syntyneisiin. Lisäksi tarkastellaan kohdemaassa syntyneitä omana ryhmänään.

Kohdemaalla tarkoitetaan sitä maata, jota tarkastelu koskee. Kohdemaassa syntyneet ovat toisin sanoen Suomen osalta kaikki Suomessa syntyneet henkilöt heidän syntyperästään eli vanhempiensa taustasta riippumatta, Ruotsin osalta Ruotsissa syntyneet ja EU27-keskiarvon osalta kussakin tarkasteltavassa maassa syntyneet.

Suomen osalta kohdemaassa eli Suomessa syntyneiden miesten työllisyysaste (79,1 %) oli hieman alhaisempi kuin vastaava EU27-maiden keskiarvo (80,3 %). Suomen luku jäi myös selvästi jälkeen, kun sitä verrataan Ruotsiin ja Ruotsissa syntyneiden miesten työllisyys­asteeseen (87,2 %). (Kuvio 2)

Kuvio 2. Miesten työllisyysaste eri maissa syntymämaan mukaan 2022, 20–64-vuotiaat, %
Kuvio 2. Miesten työllisyysaste eri maissa syntymämaan mukaan 2022, 20–64-vuotiaat, %. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Eurostat, työvoimatutkimus

Ulkomailla EU27-maissa syntyneiden miesten työllisyysaste oli Suomessa sen sijaan erityisen korkea (87,0 %): se oli paitsi korkeampi kuin Suomessa syntyneillä miehillä, myös korkeampi kuin vastaava osuus Ruotsissa (85,3 %) tai EU27-maissa keskimäärin (83,6 %) vuonna 2022.

EU27-maiden ulkopuolella syntyneiden miesten työllisyys­asteet olivat matalammat kuin EU27-maissa syntyneillä niin Suomessa, Ruotsissa kuin EU27-keskiarvonkin mukaan. Suomessa EU-maiden ulkopuolella syntyneiden miesten työllisyys­aste oli vuonna 2022 lisäksi hieman matalampi (74,6 %) kuin Ruotsissa (76,9 %) tai EU27-maissa keskimäärin (76,3 %).

EU:n ulkopuolella syntyneiden naisten työllisyys Suomessa parhaalla tolalla

Suomessa syntyneiden naisten työllisyysaste (79,0 %) oli puolestaan selvästi yli vastaavan EU27-keskiarvon (70,9 %). Ruotsista (84,1 %) jäätiin kuitenkin selvästi jälkeen.

Myös muissa EU27-maissa kuin kohdemaassa syntyneiden naisten työllisyysaste (75,9 %) oli Suomessa korkeampi kuin EU27-maissa keskimäärin (71,1 %), mutta matalampi kuin Ruotsissa (83,6 %). (Kuvio 3)

EU27-maiden ulkopuolella syntyneiden naisten osalta tilanne on mielenkiintoisella tavalla erilainen. Heidän työllisyys­asteensa oli Suomessa (65 %) vuonna 2022 selvästi paremmalla tolalla kuin Ruotsissa (60,4 %) tai EU27-maissa keskimäärin (56,1 %). Ja jos verrataan EU-27-maiden ulkopuolella syntyneiden naisten työllisyyttä niiden naisten työllisyyteen, jotka ovat syntyneet kohdemaassa tai muussa EU27-maassa, ryhmien välisten työllisyys­­asteiden välinen ero oli Suomessa selvästi pienempi kuin Ruotsissa ja hieman pienempi kuin EU27-maissa keskimäärin.

Kuvio 3. Naisten työllisyysaste eri maissa syntymämaan mukaan 2022, 20–64-vuotiaat, %
Kuvio 3. Naisten työllisyysaste eri maissa syntymämaan mukaan 2022, 20–64-vuotiaat, %. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Suomessa työllisyysasteet olivat vuonna 2022 siis erityisen korkeat muissa EU27-maissa kuin Suomessa syntyneillä miehillä sekä EU27-maiden ulkopuolella syntyneillä naisilla, kun tilannetta verrataan vastaaviin EU27-keskiarvoihin tai Ruotsin lukuihin.

Suomi erottuu edukseen ylipäänsä sen suhteen, miten ripeää ulkomailla syntyneiden työllisyyden kasvu on viime vuosina ollut. Suomen tilanne on kuitenkin verrokkeja heikompi silloin, kun verrataan kohdemaassa syntyneiden miesten tai EU27-maiden ulkopuolella syntyneiden miesten työllisyysasteita.

Ulkomaalais­taustaisten työsuhteet yleisemmin epä­tyypillisiä

Ulkomaalaistaustaisten vastaajien määrä työvoima­tutkimuksen otos­pohjaisessa aineistossa on ollut perinteisesti liian pieni siihen, että heidän työllisyytensä piirteitä olisi voinut tarkastella yksityiskohtaisesti. Tällainen tarkastelu on tullut mahdolliseksi vasta nykyisin, kun ulkomaalais­taustaisten työllisten määrä on kasvanut Suomen työmarkkinoilla ja näin ollen myös työvoima­tutkimuksen otoksessa.

Nykyisin esimerkiksi tiedämme, että ulkomaalais­taustaiset ovat keskimääräistä useammin vuokratyösuhteissa ja että kevytyrittäjistä viidennes on ulkomaan kansalaisia.

Alustavälitteistä työtä tekevien osuus on ulkomaalais­taustaisten joukossa moninkertainen suomalais­taustaisiin verrattuna – erityisesti alusta­välitteiset taksipalvelut ja kuriiripalvelut ovat suurelta osin ulkomaalais­taustaisen työvoiman varassa.

Työnteon muotojen kartoittaminen työvoima­tutkimuksen aineistolla näyttää ulkomaalais­taustaisten työllisten heikomman työmarkkina-aseman verrattuna suomalais­taustaisiin. Seuraavassa tarkastellaan vuotta 2021 ja 15–64-vuotiaita työllisiä.

Nähdään, että ulkomaalais­taustaisten työsuhteet olivat useammin määräaikaisia ja osa-aikaisia kuin suomalais­taustaisilla. Siinä missä suomalais­taustaisista työllisistä lähes kaksi kolmasosaa oli kokoaikaisessa jatkuvassa palkkatyössä eli niin sanotuissa normaali­työsuhteissa vuonna 2021, ulkomaalais­taustaisten työllisten joukossa vastaava osuus oli lähes 10 prosenttiyksikköä pienempi. (Kuvio 4)

Kuvio 4. Työnteon muodot syntyperän mukaan 2021, osuus 15–64-vuotiaista työllisistä, %
Kuvio 4. Työnteon muodot syntyperän mukaan 2021, osuus 15–64-vuotiaista työllisistä, %. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Yrittäjien osuus oli työvoima­tutkimuksen mukaan hieman suurempi ulkomaalais­taustaisilla kuin suomalais­taustaisilla työllisillä. Yrittäjyyden rakenne eroaa siinä, että ulkomaalais­taustaisten joukossa ei juurikaan ole maatalous­yrittäjiä. Maatalous­yrittäjien ja yrittäjä­perheenjäsenten – sekä naisten osalta myös työnantaja­yrittäjien – määrä onkin tilastossa ulkomaalaistaustaisilla liian pieni julkaistavaksi.

Naisille osa-aikaiset ja määräaikaiset työsuhteet ovat yleisempiä kuin miehille. Näin ollen ei olekaan yllätys, että ulkomaalais­taustaisten naisten työmarkkina-asema näyttää työnteon muotojen näkökulmasta kaikkein heikoimmalta. Vain noin puolet heistä oli vuonna 2021 niin sanotuissa normaalityösuhteissa ja noin 40 prosenttia oli määräaikaisessa ja/tai osa-aikaisessa palkkatyössä. (Kuvio 5)

Kuvio 5. Työnteon muodot ulkomaalais­taustaisilla sukupuolen mukaan 2021, osuus 15–64-vuotiaista työllisistä, %
Kuvio 5. Työnteon muodot ulkomaalais¬taustaisilla sukupuolen mukaan 2021, osuus 15–64-vuotiaista työllisistä, %. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Työnteon muotojen suhteen ulkomaalais­taustaisten työllisten tilanne muistuttaa siis monelta osalta nuorten työmarkkinoille ensi kertaa astuvien tilannetta: määräaikaiset työsuhteet, osa-aikatyö ja vuokratyö ovat keskimääräistä yleisempiä.

Ulkomaalaistaustaisilla työsuhteen epätyypillisyys harvemmin oma valinta

Syyt työsuhteen määrä- tai osa-aikaisuuteen ovat moninaisia. Sekä määräaikaset työsuhteet että osa-aikatyö ovat yleisempiä kaikkein nuorimmille ja vanhimmille ikäryhmille kuin keskimmäisiin ikäryhmiin kuuluville: erityisesti työuran alussa ja lopussa tällaiset työnteon muodot usein sopivat omaan elämän­tilanteeseen ja tuovat toivottua joustoa työntekoon. Keskimmäisissä ikäryhmissä tyypillisempää on se, että jatkuvaa tai kokoaikaista palkkatyötä ei ole toiveista huolimatta löytynyt.

Pääasialliset syyt epätyypillisen työn tekoon vaihtelevat paitsi iän ja sukupuolen, myös syntyperän mukaan. Seuraavassa tarkastelun kohteena ovat edelleen 15–64-vuotiaat vuonna 2021.

Kokoaikatyön puute oli yleisin syy osa-aikatyöhön niin suomalais- kuin ulkomaalais­taustaisilla osa-aikatyötä tekevillä työllisillä. Ulkomaalais­taustaisilla se oli kuitenkin vieläkin korostuneempaa: ulkomaalais­taustaisista osa-aikatyötä tekevistä työllisistä lähes puolet, mutta suomalais­taustaisista vajaa kolmannes teki osa-aikatyötä kokoaika­työn puutteessa.

Opiskelu oli syynä työn osa-aikaisuuteen noin neljännekselle niin suomalais- kuin ulkomaalais­taustaisista – suomalais­taustaisille tosin hieman useammin. Molemmissa ryhmissä vajaa 10 prosenttia nimesi syyksi lastenhoidon.

Terveydelliset syyt sekä muut perheeseen liittyvät tai henkilökohtaiset syyt olivat osa-aikatyön taustalla noin joka kolmannella suomalais­taustaisella, mutta vain noin joka viidennellä ulkomaalais­taustaisella. Kyseiset syyt korostuvat iäkkäämmillä osa-aikatyöntekijöillä, ja ulkomaalais­taustaisessa työvoimassa yli 55-vuotiaita on vähemmän kuin suomalais­taustaisten joukossa.

Mitä taas tulee työsuhteen määräaikaisuuteen, niin suomalais- kuin ulkomaalais­taustaisista määräaikaisista palkansaajista noin puolet nimesi määräaikaisen työsuhteensa pääasialliseksi syyksi sen, että tehty työ oli saatavilla vain määräaikaisena.

Se, ettei mitään muutakaan pysyvää työtä ollut löytynyt, oli syynä noin 30 prosentilla ulkomaalais­taustaisia ja noin 20 prosentilla suomalais­taustaisia määräaikaisia palkansaajia.

Ulkomaalaistaustaisista useampi ja suomalais­taustaisista harvempi kuin joka kymmenes sanoi määräaikaisuutensa liittyvän oppisopimus­koulutukseen, muuhun koulutukseen tai koeaikaan.  

Suomalaistaustaisista noin joka viides ilmoitti, että ei olisi halunnutkaan pysyvää työtä, kun ulkomaalais­taustaisista vastaava tilanne oli noin joka kymmenennellä. 

Samansuuntaisia tuloksia saatiin vuoden 2022 alustatyötä koskevasta pilotti­tiedonkeruusta: ulkomaalais­taustaisilla syy alustatyön tekoon oli suomalais­taustaisia yleisemmin se, ettei muuta työtä ollut saatavilla ja vastaavasti harvemmin se, että alustatyötä tehtiin lähinnä siksi, että haluttiin kerätä lisäansioita tai verkostoitua.

Maahanmuuttajien työllisyys kohentunut jopa muuta väestöä enemmän

Koronakriisin aiheuttamaa vuoden 2020 tilapäistä notkahdusta lukuun ottamatta työllisyys on kasvanut Suomessa viime vuosina ripeästi. Vahva työmarkkina­tilanne on heijastunut myös maahanmuuttajien työllisyyteen; tilastojen mukaan maahanmuuttajien työllisyys näyttää kohentuneen jopa muuta väestöä enemmän, tarkastellaanpa tilannetta sitten äidinkielen, syntyperän, kansalaisuuden tai syntymämaan mukaan.

Kun esimerkiksi 15–64-vuotiaiden työllisten määrä kasvoi Tilastokeskuksen työvoima­tutkimuksen mukaan vuodesta 2021 vuoteen 2022 noin 20 000 miehellä ja 36 000 naisella, jotakuinkin puolet näistä uusista työllisistä oli ulkomaalais­taustaisia.

Ulkomailla syntyneiden työllisyys näyttäisikin kasvaneen Suomessa viime vuosina enemmän kuin EU27-maissa keskimäärin. Eurostatin tilastoissa Suomi erottui vuonna 2022 edukseen EU27-keskiarvoon ja Ruotsiin verrattuna erityisesti EU27-maiden ulkopuolella syntyneiden naisten sekä EU27-maissa (pl. kohdemaa) syntyneiden miesten työllisyydessä.

Tässä yhteydessä ei ole mahdollista selvittää, missä määrin maahanmuuttajien työllisyyskasvu Suomessa on seurausta maahan jo aiemmin muuttaneiden työllisyyden kohenemisesta yleisen työmarkkina­tilanteen ja kotouttamis­toimien myötä ja missä määrin kyse on työperäisen maahanmuuton kasvusta. Tilanteen taustalla vaikuttavat varmasti molemmat ilmiöt. (Ks. myös Baumgartner & Raijas 2023.)

Kasvaneesta työllisyydestä huolimatta ulkomaalais­taustaisten tilanne työmarkkinoilla ei vaikuta yhtä vahvalta kuin suomalais­taustaisten. Ulkomaalais­taustaiset työlliset työskentelevät niin sanotuissa normaali­työsuhteissa eli kokoaikaisessa jatkuvassa palkkatyössä selvästi harvemmin kuin suomalais­taustaiset. Erilaiset epätyypilliset työnteon muodot kuten määräaikainen ja osa-aikainen työ, samoin kuin muun muassa vuokratyö tai alustatyö, ovat ulkomaalais­taustaisille ja ulkomailla syntyneille yleisempiä kuin suomalais­taustaisille tai Suomessa syntyneille.

Syy epätyypilliseen työntekoon löytyy ulkomaalais­taustaisilla muuta väestöä useammin siitä, että muunlaista työtä ei ole ollut mahdollista saada.

Vuoden 2021 Työvoimatutkimuksen lisäosa paljasti, että merkittävä osa ulkomaalaistaustaisista työskentelee omaa osaamistasoaan vaatimattomammissa tehtävissä. Tämän artikkelin perusteella ulkomaalais­taustaisen työvoiman resursseja jää käyttämättä paitsi osaamisen myös työpanoksen suhteen useammin kuin suomalais­taustaisen väestön.

 

Hanna Sutela on erikoistutkija Tilasto­keskuksen yhteiskunta­­tilastoissa.

 

Lähteitä:

Baumgartner, Tarja (2023) Maahanmuuttajien osaamista jää käyttämättä työ­markkinoilla, Tilastokeskus, Tieto & Trendit

Baumgartner, Tarja & Raijas, Meri (2023) Maahanmuuttaja­naisten työllisyys parani, Tilastokeskus, Tieto & Trendit

Leskinen, Tatu & Hannula, Ulla (2023) Entistä useampi tekee vuokratyötä – työntekijöistä kolmasosa nuoria ja neljäsosa ulkomaalaistaustaisia, Tilastokeskus, Tieto & Trendit

Myrskylä, Pekka (2023) Maahanmuuttajat paikkaavat Suomen työllisyys­vajetta, Tilastokeskus, Tieto & Trendit

Pärnänen, Anna (2023) Alustatyö on yhä vähäistä mutta ulkomaalais­taustaisten keskuudessa suosittua, Tilastokeskus, Tieto & Trendit

Raijas, Meri (2023) Kevytyrittäjyys yleistyy vauhdilla – paljon nuoria miehiä, viidennes ulko­maalaisia, Tilastokeskus, Tieto & Trendit

Sutela, Hanna (2016) Lähi-idästä ja Afrikasta kotoisin olevien naisten kotoutumiseen kiinnitettävä huomiota, Tilastokeskus, Tieto & Trendit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
27.11.2023
Tarja Baumgartner, Olga Kambur, Elina Pelkonen

Työllisyyden määritelmää harmonisoitiin kansainvälisessä työvoimatutkimuksessa vuonna 2021. Tuolloin työstä vanhempainvapaalla olevien luokittelu työlliseksi yhtenäistettiin. Aiemmassa vertailussa suomalaisten ja ruotsalaisten naisten työllisyysasteet poikkesivat toisistaan reilusti, mutta uudistuksen jälkeen 20–54-vuotiaiden naisten työllisyysaste oli Suomessa ja Ruotsissa lähes samalla tasolla.

Blogi
17.11.2023
Kimmo Haapakangas

Ulkomaalais­taustaisten osuus alle 18-vuotiaiden nuorten tekemistä ryöstöistä ja pahoin­pitelyistä on noussut isoissa kaupungeissa, niin myös osuus nuorista. Määrällisesti pienen joukon tekemiset pilaavat enemmistön maineen.

Artikkeli
26.10.2023
Ella Pitkänen

Taiteen parissa työskenteleville on arkipäivää työskennellä freelancerina, osa-aikaisesti, apurahan varassa, useammassa työssä ja erilaisissa peräkkäisissä työsuhteissa. Vaikka epätyypilliset työn muodot tuovat vapautta ja joustavuutta, ne tarkoittavat usein myös epävarmempaa toimeentuloa sekä kamppailua sosiaali- ja työttömyysturva­järjestelmän kanssa.

Artikkeli
30.6.2023
Tarja Baumgartner, Meri Raijas

Muutoksen suuruuteen on voinut vaikuttaa moni samanaikainen tekijä pandemiasta työvoima­tutkimuksen sisältö- ja menetelmä­muutokseen. Eri mittarit kertovat kuitenkin samansuuntaisesta myönteisestä kehityksestä. 

Artikkeli
29.6.2023
Anna Pärnänen

Reilulle neljännekselle alustatyötä tekevistä se on päätyö. Yli puolelle kyse on täydentävästä tai satunnaisesta työstä. Vain 7 prosenttia teki alustatyötä siksi, ettei muuta työtä ollut saatavilla. Tuore kysely antaa yllättävän myönteisen kuvan alusta­työntekijöiden autonomiasta. Valtaosa kokee voivansa kontrolloida työtehtäviään ja -aikojaan. 

Blogi
30.5.2023
Elina Pelkonen, Meri Raijas

Uusi kokeellinen tilasto tarjoaa nopeammin tarkkaa alueittaista ja kansalaisuuden mukaista tietoa työllisyydestä. Rekisteritietoon perustuva kokeellinen tilasto ei tavoita kaikkia yrittäjiä, joten työllisten määrä jää pienemmäksi kuin työvoimatutkimuksessa. Lukujen kausivaihtelu on silti samansuuntaista.

tk-icons