Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle tilastosivulle

Julkaistu: 15.3.2022

Vaihtotase oli ylijäämäinen ja ulkomainen nettovarallisuusasema vahvistui vuoden 2021 neljännellä neljänneksellä

Vaihtotase oli 0,1 miljardia euroa ylijäämäinen vuoden 2021 neljännellä neljänneksellä. Maksutaseen mukaisen tavaraviennin arvo kasvoi 24 prosenttia vuodentakaisesta. Tavaratuonti puolestaan kasvoi 37 prosenttia. Samanaikaisesti palveluvienti kasvoi 18 prosenttia vuodentakaisesta, siinä missä palveluiden tuonti nousi 24 prosenttia. Ensitulon tili oli alijäämäinen. Edelliseen neljännekseen verrattuna ulkomainen nettovarallisuusasema vahvistui. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen maksutase ja ulkomainen varallisuusasema -tilastosta.

Vaihtotase ja tavaroiden ja palveluiden tase

Vaihtotase ja tavaroiden ja palveluiden tase

Vaihtotase

Vuoden 2021 neljännellä neljänneksellä vaihtotase oli 0,1 miljardia euroa ylijäämäinen. Vaihtotaseen neljän neljänneksen liukuva summa oli 1,8 miljardia euroa ylijäämäinen. Tavaroiden ja palveluiden tase oli 1,1 miljardia euroa ylijäämäinen. Vaihtotaseen alaeristä ensitulon tili oli 0,2 miljardia euroa alijäämäinen, ja tulojen uudelleenjaon tili oli 0,8 miljardia euroa alijäämäinen.

Tavarat ja palvelut

Maksutaseen mukainen kauppatase oli 0,9 miljardia euroa ylijäämäinen neljännellä neljänneksellä. Edellisen vuoden vastaavalla neljänneksellä kauppatase oli 2,2 miljardia euroa ylijäämäinen. Palvelutase oli 0,1 miljardia euroa ylijäämäinen vuoden 2021 neljännellä neljänneksellä.

Maksutaseen mukaisen tavaraviennin arvo kasvoi 24 prosenttia vuodentakaisesta ja oli 20,6 miljardia euroa siinä missä maksutaseen mukaisen tavaratuonnin arvo kasvoi 37 prosenttia vuodentakaisesta 19,7 miljardiin euroon. Palveluviennin arvo kasvoi 18 prosenttia vuodentakaisesta ja oli 9,2 miljardia euroa. Palvelutuonnin arvo puolestaan nousi 24 prosenttia vuodentakaisesta 9,0 miljardiin euroon.

Tarkemmat maksutaseen mukaiset vienti- ja tuontiluvut palveluerittäin ja alueittain löytyvät tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastosta vuodesta 2013 alkaen. Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastossa on myös eritelty Tullin lukuihin tehtävät lisäykset ja poistot, joiden avulla päästään maksutaseen mukaiseen tavarakauppaan.

Vaihtotase ja tavaroiden ja palveluiden tase, 12 kk liukuva summa

Vaihtotase ja tavaroiden ja palveluiden tase, 12 kk liukuva summa

Ensitulo

Ensituloa maksettiin nettomääräisesti Suomesta ulkomaille 0,2 miljardia euroa vuoden 2021 neljännellä neljänneksellä. Ensituloa maksettiin Suomesta ulkomaille 5,1 miljardia euroa, siinä missä ensituloa maksettiin ulkomailta Suomeen 5,0 miljardia euroa. Suurin osa ensitulosta on omaisuustuloja.

Vuoden 2021 neljännellä neljänneksellä sijoitustuloja maksettiin nettomääräisesti Suomesta ulkomaille 0,2 miljardia euroa, kun Suomesta ulkomaille maksettiin sijoitustuloja 4,9 miljardia euroa ja ulkomailta Suomeen 4,6 miljardia euroa.

Rahoitustase ja ulkomainen nettovarallisuusasema

Bruttovelat suuremmat kuin bruttosaamiset

Vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä Suomella oli bruttosaamisia 842,4 miljardia euroa ulkomailta ja bruttovelkoja ulkomaille 854,3 miljardia euroa. Ulkomainen nettovarallisuusasema, eli saamis- ja velkakannan erotus, oli siten -11,9 miljardia euroa, kun velkoja oli enemmän kuin saamisia. Vuoden 2021 viimeisimmän neljänneksen aikana bruttosaamiset pienenivät pääosin muiden sijoitusten kantojen laskun johdosta. Myös bruttovelat pienenivät muiden sijoitusten kantojen laskun johdosta.

Ulkomainen nettovarallisuusasema vahvistui edelliseltä neljännekseltä, jolloin ulkomainen nettovarallisuusasema oli -14,4 miljardia euroa. Ulkomaisen nettovarallisuusaseman noususta rahoitustaloustoimet selittävät -1,5 miljardia euroa, kun taas arvonmuutokset ja muut kannan muutokset selittävät 4,0 miljardia euroa.

Ulkomainen nettovarallisuusasema neljänneksittäin

Ulkomainen nettovarallisuusasema neljänneksittäin

Portfoliosijoituksissa suurimmat nettovelat

Sijoituslajeittain tutkittuna bruttosaamisia ulkomailta oli vuoden 2021 viimeisen neljänneksen lopulla eniten portfoliosijoitusten muodossa. Portfoliosaamiset kasvoivat edeltävästä neljänneksestä. Vuoden 2021 viimeisen neljänneksen lopussa portfoliosaamisia oli 416,8 miljardia euroa, kun edeltävällä neljänneksellä bruttosaamisia oli 413,8 miljardia euroa. Portfoliosijoituksista 133,5 miljardia euroa oli velkapapereissa ja 283,3 miljardia euroa osakkeissa ja sijoitusrahasto-osuuksissa.

Portfoliosijoitusten osuus on suurin myös ulkomaisissa bruttoveloissa. Portfoliovelkoja oli vuoden 2021 viimeisen neljänneksen lopulla 470,9 miljardia euroa. Portfoliosijoitusten bruttovelan kanta laski edeltävästä neljänneksestä, jolloin kanta oli 479,8 miljardia euroa. Neljännen neljänneksen lopussa portfoliovelkoja oli eniten velkapapereiden muodossa, 253,5 miljardia euroa.

Kun ulkomaista nettovarallisuusasemaa tutkitaan sijoituslajeittain, nähdään että suurimmat nettosaamiset olivat suorissa sijoituksissa, kun taas suurimmat nettovelat olivat portfoliosijoitusten muodossa. Vuoden 2021 viimeisen neljänneksen lopussa suorien sijoitusten nettosaamiset olivat 36,6 miljardia euroa ja portfoliosijoitusten nettovelka oli 54,1 miljardia euroa. Portfoliosijoitusten suuri nettovelka selittyy velkapapereiden 120,0 miljardin nettovelalla. Osakkeissa ja sijoitusrahasto-osuuksissa saamiset olivat 65,9 miljardia euroa velkoja suuremmat.

Kun nettovarallisuusasemaa tutkitaan sijoittajasektoreittain, eniten ulkomaisia nettosaamisia oli työeläkelaitoksilla, 191,5 miljardia euroa. Työeläkelaitosten nettosaamiset kasvoivat edeltävästä neljänneksestä, jolloin nettosaamiset olivat 183,5 miljardia euroa. Kantojen erotus selittyy pääasiassa arvonmuutoksilla. Nettovelkoja oli eniten yrityksillä, 136,2 miljardia euroa. Yritysten nettovarallisuusasema heikkeni 2021 kolmannesta neljänneksestä portfoliosijoituksien nettovelan kasvun myötä.

Pääomaa virtasi nettomääräisesti ulkomailta Suomeen

Vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä pääomaa virtasi nettomääräisesti ulkomailta Suomeen 1,5 miljardia euroa. Pääomaa virtasi ulkomailta Suomeen nettomääräisesti eniten muiden sijoitusten muodossa, 13,1 miljardia euroa. Suomesta ulkomaille pääomaa virtasi eniten portfoliosijoitusten muodossa, 7,3 miljardia euroa.


Lähde: Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema, Tilastokeskus

Lisätietoja: Marianna Mukkulainen 029 551 3405, Emmi Pättiniemi 029 551 3294, maksutase@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Katri Kaaja

Julkaisu pdf-muodossa (357,5 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 15.3.2022

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema [verkkojulkaisu].
ISSN=2342-3463. 4. vuosineljännes 2021. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 16.8.2022].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/mata/2021/44/mata_2021_44_2022-03-15_tie_001_fi.html