Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Vanhempien lapsiinsa kohdistama väkivalta väheni koronavuonna – avopuolisoiden väliset teot kasvoivat eniten

1.6.2021
Twitterissä: @kimmohaapakan
Kuva: Shutterstock

Poliisin tietoon tullut perhe- ja lähisuhdeväkivalta väheni hieman koronavuonna. Eri lähisuhteissa ja ikäryhmissä kehityksen suunta oli erilainen. 5–9-vuotiaisiin lapsiin kohdistunut perheväkivalta väheni eniten, noin viidenneksellä. Korona-ajan kokonaisvaikutukset selviävät vasta viiveellä.

Poliisin kotihälytysten määrä on lisääntynyt korona-aikana, mutta kasvu koskee erityisesti häiritsevästä metelistä poliisille tulleita hälytystehtäviä. Turvakotien asiakasmäärät pienenivät tuoreen asiantuntija-arvion mukaan vuonna 2020 edellisvuoteen verrattuna.

Osasyy tähän on ilmeisesti ollut sosiaalipalveluiden rajoitettu saatavuus korona-aikana. Samanaikaisesti erilaisten chat-palveluiden käyttö on puolestaan kasvanut koronaa edeltäneeseen aikaan verrattuna.

Mitä rikos- ja pakkokeinotilaston osana julkaistava tuore perhe- ja lähisuhdeväkivaltatilasto kertoo koronavuoden kehityksestä?

Tuoreimpien vuoden 2020 tilastojen mukaan poliisin tietoon tullut perhe- ja lähisuhdeväkivalta väheni kaiken kaikkiaan 1,2 prosenttia edellisvuodesta. Koronavuoden kehityksen suunta vaihtelee kuitenkin erilaisissa lähisuhteissa ja eri ikäryhmissä.

Esimerkiksi aviopuolisoiden välisestä väkivallasta tehdyt ilmoitukset lisääntyivät vajaat seitsemän prosenttia eli lähemmäs 300 tapauksella. Vanhempien lapsiinsa kohdistamista teoista tehdyt ilmoitukset puolestaan vähenivät runsaat 14 prosenttia. Tämä on vajaat 400 tapausta edellisvuotta vähemmän.

5–9-vuotiaisiin lapsiin kohdistunut perheväkivalta väheni eniten

Vanhempien 5–9-vuotiaisiin lapsiin kohdistamista teoista tehdyt ilmoitukset vähenivät edellisvuodesta eniten, noin viidenneksellä. Alle 5-vuotiaisiin kohdistuneista teoista tehtiin ilmoituksia 15 prosenttia vähemmän ja 10–14-vuotiaisiin kohdistuneista 14 prosenttia vähemmän. 15–17-vuotiaisiin kohdistuneista teoista tehdyt ilmoitukset puolestaan vähenivät neljä prosenttia. (Taulukko 1.)

Taulukko 1. Vanhempien lapsiinsa kohdistama väkivalta uhrin ikäryhmän mukaan
  2019   2020   Ero   muutos % 
Yhteensä  2576 2209 -367 -14,2
0–17 2355 2000 -355 -15,1
0–4 528 476 -52 -9,8
5–9 990 780 -210 -21,2
10–14 608 524 -84 -13,8
15–17 229 220 -9 -3,9

Lähde: Tilastokeskus, rikos- ja pakkokeinotilasto

Vanhempien lapsiinsa kohdistamien rikosten määrissä on huomattavaa kausittaista vaihtelua. Vuosien 2018 ja 2019 kesäkuukausina ilmenevä väheneminen viittaisi siihen, että osa ilmoituksista tehdään koulujen tai päiväkotien aloitteesta. (Kuvio 1.)

Kuvio 1. Vanhempien lapsiinsa kohdistama väkivalta uhrin iän ja ilmoituskuukauden mukaan
Kuvio 2. Vanhempien lapsiinsa kohdistama väkivalta uhrin iän ja ilmoituskuukauden mukaan. Kuvion keskeinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, rikos- ja pakkokeinotilasto

Koulut siirtyivät koronarajoitusten seurauksena etäopetukseen viimeistään 18.3.2020. Sitä missä määrin poliisin tietoon tulleiden tekojen väheneminen liittyy etäopetukseen siirtymiseen, emme tämän tilastoaineiston perusteella valitettavasti tiedä, koska ilmoituksen tekijä ei käy ilmi Tilastokeskuksen tiedoista. Siten koronavuotta koskevan kehityksen tulkintaan liittyy huomattavaa epävarmuutta.

Siinä missä huhtikuussa 2018 lapsiin kohdistuvia tekoja koskevia ilmoituksia tehtiin 220 ja huhtikuussa 2019 puolestaan 198 ilmoitusta, vuoden 2020 huhtikuussa – poikkeuksellisten koronarajoitusten astuttua maaliskuussa voimaan – kirjattiin vain 114 ilmoitusta.   

Vuoden 2020 huhti-kesäkuussa tehtiin 160 ilmoitusta ja heinä–syyskuussa 100 ilmoitusta vähemmän kuin edellisvuoden vastaavina ajanjaksoina. Sen sijaan tammi–maaliskuussa ja loka–joulukuussa tehtiin kumpanakin noin 50 ilmoitusta vähemmän kuin vastaavina kuukausina edellisvuonna. (Kuvio 2.)

Kuvio 2. Vanhempien lapsiinsa kohdistama väkivalta ilmoituskuukauden mukaan 2017–2020
 https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/142536/URN_ISBN_978-952-343-649-7.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Lähde: Tilastokeskus, rikos- ja pakkokeinotilasto

Etenkin avopuolisoihin kohdistuneet teot lisääntyivät huhtikuun 2020 jälkeen

Kun tarkastellaan avio- ja avopuolisoihin kohdistuvaa väkivaltaa koskevien ilmoitusten määriä, ensimmäisen koronavuoden luvuissa ei näy kuukausitasolla niin selkeää muutosta aiempiin vuosiin verrattuna kuin vanhempien lapsiinsa kohdistamissa teoissa. (Kuvio 3.)

Kuvio 3. Nykyisten ja entisten avio- ja avoparien välinen väkivalta kuukausittain 2018–2020
Kuvio 3. Nykyisten ja entisten avio- ja avoparien välinen väkivalta kuukausittain 2018–2020. Kuvion keskeinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, rikos- ja pakkokeinotilasto
 

Avo- ja aviopuolisoiden kohdalla ilmoitusten määrä lisääntyi jonkin verran huhtikuun 2020 jälkeen huipun ajoittuessa kesäkuulle, kun etätyösuositus oli koronarajoitusten myötä ollut voimassa maaliskuulta. Avopuolisoiden kohdalla kasvu on hieman selkeämpi.

Vuositasolla muutokset ovat näkyvämpiä. Aviopuolisoiden kohdistamasta väkivallasta tehdyt ilmoitukset ovat olleet kasvussa parin vuoden ajan. Sen sijaan entisten aviopuolisoiden tekemät teot vähenivät vuonna 2020. (Kuvio 4.)

Toisaalta entisten avopuolisoiden teot kasvoivat vuonna 2020. Tämä voi johtua siitä, että avopuolisot määritellään vuoden lopun tilanteen mukaan, eli tässä tapauksessa 31.12.2020 tilanteesta. Teko on voinut tapahtua vuoden 2020 aikana ja sen seurauksena on päädytty myös avoeroon.

Kuvio 4. Nykyisten ja entisten avio- ja avoparien välinen väkivalta 2009–2020
 Kuvio 4. Nykyisten ja entisten avio- ja avoparien välinen väkivalta 2009–2020. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, rikos- ja pakkokeinotilasto

Korona-ajan kokonaisvaikutus selviää myöhemmin

Pitää muistaa, että läheskään kaikkea perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ei ilmoiteta poliisille. Tämä tilasto perustuu rekisterilähteisiin, joten tilastosta puuttuvat esimerkiksi ns. epäviralliset suhteet eli seurustelusuhteet, jossa asutaan virallisesti omissa asunnoissa.

Toisaalta on hyvä pitää mielessä, että koronapandemian kokonaisvaikutuksista perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan on vielä liian varhaista sanoa mitään varmaa. Osa tämänkin artikkelin tilastoissa näkyvistä muutoksista voi osoittautua normaaliksi vuosivaihteluksi. 

Korona-ajan vaikutuksista lähisuhdeväkivaltaan saadaan toivottavasti lisätietoa piakkoin käynnistyvässä Turvallisuus ja hyvinvointi Suomessa 2021 -kyselyssä, jonka Tilastokeskus toteuttaa.

 

Kirjoittaja on yliaktuaari Tilastokeskuksen Tieto- ja tilastopalvelut osastolla ja vastaa Rikos- ja pakkokeinotilastosta.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
25.4.2022
Anna Pärnänen

Monelle yrittäjälle korona on tarkoittanut työn vähenemistä, lomautuksia tai irtisanomisia. Osa on voinut kuitenkin tehdä liiketoimintaansa muutoksia, joiden turvin selvitä korona-ajasta. Koronakriisin vaikutukset työelämään -kyselyssä selvitettiin pandemian vaikutuksia työhön. Millä tavoin yksinyrittäjät ja työnantajayrittäjät sopeutuivat korona-aikaan?

Artikkeli
11.4.2022
Kimmo Haapakangas, Matti Näsi, Marjut Pietiläinen

Lähisuhdeväkivalta ei erityisesti lisääntynyt ensimmäisenä koronavuonna, kertovat poliisin tietoon tulleisiin rikoksiin pohjautuvat tilastot. Uhreista suurin osa oli naisia. Rikosuhritutkimuksen mukaan väkivaltakokemukset ovat koronarajoitusten myötä vähentyneet. Kevään 2020 koronatilanne heijastui osin vastaajien kokemuksiin parisuhdeväkivallasta.

Artikkeli
3.3.2022
Rauli Kohvakka, Kaisa Saarenmaa

Nettitelevisio, uudet äänimediat, somekanavat ja muu verkkomedia saivat paljon uusia käyttäjiä vuonna 2020, mutta toisena pandemiavuonna kasvutahti näyttää hidastuneen. Yksityisiä nettipuheluita soittaneiden osuus jopa väheni. Useampi kuin joka viides nuori käyttää netin deittisovelluksia, ja kaikkiaan deittipalveluilla on yli 360 000 suomalaiskäyttäjää. Verkkomedian ohella myös perinteiset joukkoviestimet ovat keränneet yleisöjä korona-aikana. 

tk-icons