Syvällisempää yhdessä tekemistä – Suomen hyväksi

Valtiovarainministeriö julkaisi helmikuun alussa paljon julkisuudessa puhuttaneen virkamies­puheenvuoron ”Uudistuva, vakaa ja kestävä yhteiskunta”, jossa käsitellään tulevan vaalikauden talous- ja hallinto­politiikan lähtökohtia. Puheenvuorossa valotetaan tulevan vaalikauden kehitys­näkymiä ja keskustellaan Suomen tulevaisuuden haasteista ja niihin liittyvistä politiikka­kysymyksistä.

Sain virkamiespuheenvuoron julkistamis­tilaisuudessa kertoa, mitä tuleva vaalikausi edellyttää meiltä valtion virastoissa. Nostin puheen­vuorossani esiin kolme asiaa, joihin meidän mielestäni olisi tärkeä keskittyä.

Ensinnäkään emme voi ohittaa meneillään olevaa työn murrosta. Meille virastoissa se tarkoittaa entistä syvällisempää yhdessä tekemistä. Suomen tavoitteet pitäisi nähdä virastojen tavoitteina.

Purkamalla nykyisiä raja-aitoja, voisimme saada tekemisestä aidommin yhteistä. Usein onnistumme parhaiten, kun unohdamme keino­tekoiset rajat ja tutkimme avoimesti keskustellen yhteisiä ongelmia ja etsimme ratkaisuja.

Kumppanuuksia on tarpeen etsiä myös yrityksien tai järjestöjen joukosta. Kokeilemalla ketterästi voimme oppia yhdessä ja toinen toisiltamme.

Kuulostaa hyvältä, mutta täytyy myös sanoa, että tämä ei ole meille virastoissa aina helppoa. Hyvän päämäärän saavuttamiseksi tarvitaankin myös ulkopuolista ohjausta.

Tulevina vuosina toivoisinkin, että me virastoissa saisimme kokea hallinnon­alat ylittävää ohjausta pidemmän aikavälin tavoitteisiin, jotka auttavat Suomea menestymään.

Eri toimijoiden välisen luottamuksen näen toiseksi tärkeäksi teemaksi tulevina vuosina. Suomalaisten luottamus hallintoon on OECD:n vuonna 2017 tekemän arvion mukaan laskussa. Ymmärrämme kuitenkin, että luottamus on vakaan yhteiskunnan edellytys, ja siihen on siksi syytä kiinnittää huomiota. Myös virastojen välinen yhteistyö vaatii luottamusta, ja sitä tarvitaan myös julkis­hallinnon ja yritysten välille.

Virastojen luottamus on yhteistä pääomaamme. Kansalaiset näkevät valtion­hallinnon yhtenäisenä toimijana, ja kun yksi tekee virheen, kaikki kärsivät. Toiminnan on oltava yleisesti hyväksyttyä, jotta luottamus säilyisi. Toimimalla läpinäkyvästi voimme osoittaa, että yhdessä sovittuja periaatteita noudatetaan.

Luottamus sekä tulevaisuuden verkostomainen toiminta luovat pohjan kolmannelle tulevaisuuden teemalle, tiedon eettisen käytön lisäämiselle.

Tiedon tehokas käyttö luo kilpailuetua sekä julkiselle että yksityiselle sektorille Suomessa. Hyöty voidaan kuitenkin saavuttaa ainoastaan tekemällä työtä verkostoissa ja toimimalla eettisesti ja avoimesti luottamus säilyttäen.

Toki tiedon käytön lisäämiseen liittyy muitakin haasteita. Haluaisin nostaa yhteiseen keskusteluun ja ratkaistavaksi muun muassa julkis­hallinnon tieto­varantojen laatuun ja yhteen­toimivuuteen liittyvät haasteet. Tietovarantoihin pohjautuvat päätökset ovat juuri niin laadukkaita kuin tieto­varantojen laatu – teki päätökset sitten ihminen tai tekoäly.

Tiedon ympärillä käytävä keskustelu jatkuu varmasti, ja eduskunnalle viime vuoden lopussa luovutettua tietopoliittista selontekoa konkretisoidaan käytännön toimiksi.

Tiedon kanssa toimiville tulevat vuodet ovat erittäin kiinnostavia. Odotuksia on paljon, ja ainakin Tilasto­keskuksessa juuri valmistunut strategia määriteltiin siitä lähtökohdasta, että me haluamme tuoda osaamisemme yhteisiin keskusteluihin hyödyksi Suomelle.

Marjo Bruun on Tilastokeskuksen pääjohtaja.