Monille palkansaajille huhtikuu 2020 oli julma. Tuhannet jäivät työttömiksi, ja vielä useammat lomautettiin. Uusia työpaikkoja ei ollut tarjolla kotimaisen ja kansainvälisen kysynnän kuihtuessa.
Mutta kuinka paljon palkansaajille maksetut tulot muuttuivat?
Vähemmän kuin esimerkiksi Tilastokeskuksen palkkatilastoissa ennakkoon arveltiin.
Kansalliseen tulorekisteriin perustuvan ennakkoestimaatin mukaan palkansaajille maksetut veronalaiset palkkatulot supistuivat huhtikuussa työpäiväkorjattuna edellisvuoteen nähden 4,3 prosenttia. Mikäli tulojen muutosta tarkastellaan ilman kertaluontoisesti maksettavia palkaneriä, pudotus oli 3,9 prosenttia.
Palkansaajille koko taloudessa maksettavat veronalaiset palkkatulot olivat huhtikuussa noin 7,1 miljardia euroa. Vuoden 2019 huhtikuussa vastaava summa oli 320 miljoonaa enemmän.
Yksittäisten toimialojen osalta suurin pudotus tapahtui majoituksessa ja ravitsemuksessa, jossa palkkatulojen ennakoidaan supistuneen 34 prosenttia. Tämä vastaa noin 47 miljoonan euron menetystä.
Myös toimialoilla ”taiteet, viihde ja virkistys”, ”kuljetus ja varastointi” sekä ”hallinto- ja tukipalvelutoiminta” kyyti on ollut kylmää. Toimiala hallinto- ja tukipalvelutoiminta sisältää mm. vuokratyövoimaa tarjoavat yritykset.
Toimialakohtaisissa tiedoissa ei ole huomioitu yritysjärjestelyiden vaikutusta. Näin ollen tapahtumat, joissa yritys on myyty osin tai kokonaan toisella toimialalla toimivalle yritykselle, voivat vaikuttaa palkkatulojen muutosprosentteihin.
Minkä takia koronaviruksen aiheuttama poikkeustila, joka sulki ravintolat, autioitti hotellit ja kauppakeskukset, ei heijastu tämän enempää palkkalukuihin?
Tähän löytyy ainakin kolme syytä. Ensinnäkin tilannetta selvittäneen Matkailu- ja ravintolapalveluiden etujärjestön MaRan juristin Jukka Suomisen mukaan tilanteeseen vaikuttaa se, että huhtikuussa maksetaan palkkoja maaliskuussa tehdystä työstä. Myös tulorekisterin tietojen mukaan palkkojen ansaintakausi osuu usein eri kuukaudelle kuin maksupäivä. MaRan mukaan palkansaajat ovat pitäneet myös paljon lomia huhtikuussa.
Toiseksi lomautusten vaikutus palkkasummaan on rajallinen. Työ- ja elinkeinoministeriön tietojen mukaan huhtikuussa oli lomautettuna keskimäärin 124 000 palkansaajaa. Tämä vastaa vajaata kuutta prosenttia kaikista palkansaajista.
Kolmanneksi on hyvä huomata, että keskimääräinen ansiotason vuosinousu (1–2 % alasta riippuen) sekä helmikuuhun 2020 jatkunut positiivinen työllisyyskehitys nostavat huhtikuun 2020 palkkatuloja edellisvuoteen verrattuna.
Tässä esitettyjä laskelmia ei julkaista erikseen missään tilastossa. Laskelmat on tuotettu selvitettäessä tulorekisterin hyödyntämistä nykytilastoissa sekä uudessa tilastotuotannossa.
Tilastokeskuksella on ollut tulorekisteri käytössään muutaman kuukauden, ja massiivinen aineisto on hiljalleen asettumassa aloilleen.
Kiintoisaa on, ettei tulorekisteri vaikuta kuvaavan palkanmaksua täysin reaaliaikaisesti. Palkkailmoituksissa esiintyy viivettä. Esimerkiksi tammikuulle 2019 kohdistuvista ilmoituksista 2,2 prosenttiin on tehty muutoksia vielä vuoden 2020 puolella.
Tämän vuoksi olemme estimoineet huhtikuun tulevaa palkkatulokertymää yksinkertaisella regressiomallilla.
Toistaiseksi meillä ei ole tarjota tietoja yksityisen ja julkisen sektorin osalta. Tarjoilemme niitä kesäkuun alussa toukokuun palkkatulojen muutosta ennakoivassa tekstissä, mikäli kaikki sujuu hyvin.
Kiitos tämänkertaisista tiedoista kuuluu kansalliselle tulorekisterille. Tähän tapaan tulorekisteri parantaa yleisiä tilastointimahdollisuuksia etenkin suhdanteiden osalta.
Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen yritystilastot-yksikössä palkkatilastojen parissa.
Koronapandemia on heijastunut kielteisesti monen alan työllisyyteen. Kokonaisuudessaan yrittäjien työllisyys on toipunut koronasta hyvin, mutta tietyillä toimialoilla työllisyystilanne on edelleen heikompi. Koronakriisi heijastui naisten yrittäjyyteen selvästi miesyrittäjiä enemmän.
Monelle yrittäjälle korona on tarkoittanut työn vähenemistä, lomautuksia tai irtisanomisia. Osa on voinut kuitenkin tehdä liiketoimintaansa muutoksia, joiden turvin selvitä korona-ajasta. Koronakriisin vaikutukset työelämään -kyselyssä selvitettiin pandemian vaikutuksia työhön. Millä tavoin yksinyrittäjät ja työnantajayrittäjät sopeutuivat korona-aikaan?
Joka seitsemäs työllinen työskenteli vuonna 2021 koko ajan kotona. Etätyön suosio on jatkunut useimmilla toimialoilla, ja niilläkin aloilla, joilla se on ollut vain osittain mahdollista, on löydetty uusia tapoja työskennellä etänä.
Nettitelevisio, uudet äänimediat, somekanavat ja muu verkkomedia saivat paljon uusia käyttäjiä vuonna 2020, mutta toisena pandemiavuonna kasvutahti näyttää hidastuneen. Yksityisiä nettipuheluita soittaneiden osuus jopa väheni. Useampi kuin joka viides nuori käyttää netin deittisovelluksia, ja kaikkiaan deittipalveluilla on yli 360 000 suomalaiskäyttäjää. Verkkomedian ohella myös perinteiset joukkoviestimet ovat keränneet yleisöjä korona-aikana.
Kuntien väliset muutot kerrostaloista pientaloihin ovat lisääntyneet vuosina 2020 ja 2021. Erityisesti 30–40-vuotiaat vaihtavat isompaan asuntoon.
Finnveran vientitakuut ja erityistakaukset esitetään jatkossa valtion takauskannan sijaan erillisessä, lakisääteisille takauksille varatussa kohdassa julkisyhteisöjen vastuiden julkaisussa. Muutoksen myötä Suomen valtion takausten vertailtavuus muihin EU-maihin paranee.
Tieto&trendit-sivustolla tarkasteltiin koronan vaikutuksia viime vuonna yli 30 jutussa. Mitkä aiheet pistivät erityisesti silmään?
Koronan vaikutuksia ei yrityksissä nähty erityisen merkittävinä Globaalit arvoketjut ja toimintojen ulkoistaminen -tiedonkeruun mukaan. Pääosin vaikutukset koettiin vähäisiksi tai olemattomiksi. Eroja ilmaantui, kun tarkastelua rajoitettiin yritysten ominaisuuksien, kuten toimialan, mukaan.
