Etusivu > Tuotteet ja palvelut > Kokeelliset tilastot > Korjausrakentamisen hintaindikaattori > Menetelmäseloste

Menetelmäseloste

Aineisto

Korjausrakentamisen hintaindikaattorin tiedonkeruu perustuu kiinteistöjen omistajille ja rakennusyrityksille kaksi kertaa vuodessa lähetettävään kyselyyn. Kiinteistöjen omistajia edustavat isännöitsijät, julkisyhteisöt ja vuokrataloyhtiöt. Kysely toistuu keväisin ja syksyisin.

Tiedonantajilta pyydetään arviota korjausrakentamisen hintojen kehityksestä viimeisen 12 kuukauden aikana. Kyselyn lopputuloksena saadaan arviot hinnanmuutoksesta prosentteina. Arvio pyydetään muodostamaan perustuen vastaajan kokemukseen tilatuista korjaushankkeista: rakennusyrityksiltä ostamiensa aliurakoiden perusteella ja muilta tiedonantajilta sen perusteella, miten hoidettaviin kiinteistöihin on kilpailutettu korjaushankkeita.

Isännöitsijöiltä, vuokrataloyhtiöiltä ja julkisyhteisöiltä kysytään hintamuutosta eriteltynä seuraaviin korjauskohteisiin: putkiremontit, kattoremontit, julkisivuremontit, vuosikorjaukset sekä hintamuutos korjausrakentamisessa yleisesti.

Rakennusyritykset on valittu kyselyyn, koska niillä on todennäköisesti paras tietämys rakentamisen hintojen kehityksestä, markkinatilanteesta ja hinnoittelusta. Rakennusyrityksiltä on päädytty kysymään hankittujen aliurakoiden hintakehitystä omien myytyjen urakoiden sijaan siitä syystä, että näin saadaan kattavammin kerättyä tieto myös korjaushankkeisiin liittyvistä pienistäkin töistä. Useimmat rakennusyritykset eivät miellä kuuluvansa korjausrakentamisen kohdealueeseen, koska urakat ovat esimerkiksi erikoistuneita asennus- ja viimeistelytöitä tai korjausrakentamista palvelevaa telinevuokrausta. Tilaston käsitteissä korjausrakentamiseen katsotaan kuuluvan kaikki rakennustyöt, jotka kohdistuvat käytössä olevaan rakennukseen, ei uudisrakennukseen.

Rakennusyritysten antamista vastauksista jää kuitenkin osa lopputuotoksen hintaan vaikuttavista tekijöistä kattamatta: urakointiketjussa pääurakoitsijoiden henkilöstökustannukset ja hallinnolliset kulut, katteet ja tuottavuusmuutokset. Rakennusyrityksiltä kysyttävä hintakäsite on tavoiteltua suppeampi, kun tarkoituksena on selvittää lopullisen tuotoksen hintaa.

Otospoiminta

Rakennusyritysten otos on poimittu talonrakennusalan (41 Tol2008) ja erikoistuneen rakennustoiminnan (43 Tol2008) yrityksistä. Yritykset toimialoilta maa- ja vesirakentaminen (42 Tol2008) sekä rakennuspaikan valmistelutyöt (43120 Tol2008) on rajattu tilaston ulkopuolelle. Vähintään 50 henkilöä työllistävät yritykset on kaikki poimittu mukaan. Pienemmistä yrityksistä on rajattu pois alle 5 henkilöä työllistävät ja ne, joiden rakennuspalveluiden ostojen arvo on pienempi kuin seitsemän prosenttia liikevaihdon arvosta. Näin jäljelle jääneistä rakennusyrityksistä on poimittu satunnaisotos siten, että otoksen koko on noin 1 500 yritystä.

Isännöitsijöiden otos on poimittu satunnaisesti niistä toimialan 68320 (kiinteistöjen isännöinti, TOL2008) yrityksistä, joiden vuoden 2019 liikevaihto oli vähintään 100 000 euroa. Monitoimipaikkaisista yrityksistä otosyksiköt on poimittu toimipaikoittain. Isännöitsijöiden otoskoko on noin 600 isännöintialan yritystä tai toimipaikkaa.

Julkisyhteisöt (S.13 Tilastokeskuksen sektoriluokitus 2012) koostuvat valtionhallinnosta, paikallishallinnosta ja sosiaaliturvarahastoista. Otokseen on otettu suuruusjärjestyksessä 80 kerrosalassa mitaten eniten rakennuksia omistavaa julkisyhteisöä. Rakennuksiin on julkisyhteisöjen otospoiminnassa laskettu liike- ja toimistorakennukset, teollisuusrakennukset, opetusrakennukset ja hoitoalanrakennukset.

Vuokrataloyhtiöiden otokseen on poimittu 70 kerrosalassa mitaten eniten asuinrakennuksia omistavaa yhtiötä sektorirajauksella muut asuntoyhteisöt (S. 1122 Tilastokeskuksen sektoriluokitus 2012). Vuokrataloyhtiöiden otos pitää sisällään pääasiassa asuntosijoitusyhtiöitä, opiskelija-asuntoyhtiöitä ja kuntien vuokrataloyhtiöitä.

Otokseen ei ole otettu mukaan muita yrityksiä eikä yksityishenkilöitä. Näillä tahoilla ei ole katsottu olevan riittävää määrää rakennuskantaa ja sen myötä toistuvia korjausurakoita. Näiden tahojen poissaolon vuoksi omistajan näkökulma korjausrakentamisen hintaindikaattorissa jää vajaaksi erityisesti liike- ja toimistorakennuksissa, teollisuus- ja varastorakennuksissa sekä omakotitaloissa.

Laskenta

Kiinteistöjen omistajien antamista vastauksista lasketaan painotetut aritmeettiset keskiarvot, jolloin saadaan korjausrakentamisen hintaindikaattorit vastaajatyypeittäin, indikaattorit asuinrakennusten ja toimitilarakennusten korjausrakentamisesta sekä indikaattorit remonttityypeittäin.

Indikaattorit painotetaan kolmessa eri tasossa. Tarkimmalla tasolla lasketaan painotettu keskiarvo yksikkötason vastauksista. Isännöitsijöiden painottamistietona käytetään isännöintiyrityksen liikevaihtoa ja osittamisessa lisäksi kokoluokkaa. Vuokrataloyhtiöt ja julkisyhteisöt painotetaan niiden omistamien kiinteistöjen kerrosalan perusteella.

Seuraavaksi vastaajatyypeille lasketut tulokset aggregoidaan rakennustyypeittäin taulukon osoittamalla tavalla. Painotus perustuu Rakennusten ja asuntojen korjausrakentamisen vuositilaston pohjalta tehtyyn asiantuntija-arvioon.

Rakennusyrityksiltä koko rakentamisen hintakehitys

Rakennusyritysten painottamisessa käytetään oma-aloitteisista veroilmoituksista saatavaa tietoa rakentamispalveluiden ostoista, joka kuvaa hankittujen aliurakoiden euromääräistä arvoa. Lisäksi rakennusyritysten korjausrakentamisen vuositilastosta saadaan painottamisessa käytettävää ositetasoista tietoa eri kokoisten yritysten urakoiden kohdistumisesta korjausrakentamiseen ja uudisrakentamiseen.

Rakennusyrityksiltä saadaan lisäksi uudisrakentamisen hintakehitys. Rakennusyritysten uudis- ja korjausrakentamisen hintakehityksistä aggregoidaan rakennusyrityksiä koskeva koko rakentamisen hintaindikaattori rakennusyritysten korjausrakentaminen tilaston perusteella. Uudisrakentamisen paino tässä on 560 ja korjausrakentaminen 440.

Aikasarjan muodostus

Tiedot julkistetaan viiteajankohtina kevät ja syksy. Viiteajankohdat on valittu keruiden toteutusaikataulun mukaan. Ensimmäinen keruu toteutettiin syys-marraskuussa 2020 ja toinen keruu helmi-huhtikuussa 2021. Kaikissa korjausrakentamisen hintaindikaattorin pistelukujen aikasarjoissa syksyn 2019 pisteluku on 100. Kevään 2020 pisteluvut on muodostettu arvioimalla 2020 syksyn perusteella.  Kevään 2020 pisteluvut ovat syksyjen 2019 ja 2020 pistelukujen keskiarvo.