Koko työuran ajan työskenteleminen samalla työnantajalla on nykyisin melko harvinaista. Työpaikan vaihtamiseen voi olla monia syitä. Etenkin työuran alussa työpaikka saattaa vaihtua usein. Toisinaan työpaikkaa vaihdetaan saman tyyppisiin tehtäviin toiselle työnantajalle. Joskus taas päädytään vaihtamaan kokonaan alaa.
Tilastokeskuksen kokeellisen väestön pääasiallisen toiminta kuukausittain -tilaston perusteella voidaan tarkastella toimialarakenteen muutoksia ja työmarkkinavirtoja, jotka kertovat työllisten siirtymistä työpaikkojen välillä. Kokeellisesti laskettujen työmarkkinavirtojen avulla on mahdollista seurata, kuinka paljon työpaikkoja vaihdetaan kuukausitasolla toimialoittain.
Tarkastelemme tässä artikkelissa työpaikkojen vaihdoksia toimialoittain etenkin terveys- ja sosiaalipalveluiden sekä rakentamisen toimialoilla vuonna 2022. Tarkastelun kohteena ovat työpaikan vaihdokset kokonaan toiseen organisaatioon, eli organisaation sisäiset työpaikan vaihdokset eivät ole mukana.
Työpaikkaa vaihtetaan eniten tammikuussa
Vuonna 2022 iältään 15-74-vuotiaiden työpaikkojen vaihtoja oli kaikkiaan noin 793 000. Mukana ovat kaikki työpaikkojen vaihdokset, jolloin sama henkilö voi olla mukana luvussa useamman kerran.
Työpaikkoja vaihdettiin eniten tammikuussa, yhteensä 81 100 kertaa. Kuvio 1 havainnollistaa, että muita yleisimpiä kuukausia vaihtaa työpaikkaa olivat touko- ja kesäkuu sekä elo- ja syyskuu. Vuoden alun sekä elo- ja syyskuun yleisyyttä työpaikan vaihtokuukausina saattaa selittää pyrkimys ajoittaa työpaikan vaihto lomien jälkeiseen aikaan. Touko- ja kesäkuun yleisyyden taustalla saattaa puolestaan olla kesän alussa käynnistyvät kausiluonteiset työt.
Kuvio 1. Työpaikan vaihdokset sukupuolittain 01/2022–12/2022
Lähde: Kokeellinen työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus
Naiset vaihtavat hieman useammin työpaikkoja kuin miehet. Vuoden 2022 työpaikkavaihdoksista 55 prosenttia oli naisten tekemiä ja etenkin elokuussa naiset vaihtoivat miehiä useammin työpaikkaa (naisten osuus 58 %).
Työpaikasta toiseen siirryttäessä vaihtuu usein myös toimiala
Vuonna 2022 oli kaikkiaan 467 000 työpaikan vaihdosta, joissa siirryttiin pois toiselle toimialalle. Tämä oli 59 prosenttia kaikista vuoden työpaikan vaihdoksista, kun tarkastellaan toimialoilta poistumisia ja pysymisiä alkuperäisellä toimialalla.
Kuviosta 2 nähdään, että toimialoittain tarkasteltuna työpaikkoja vaihdettiin selvästi eniten terveys- ja sosiaalipalveluiden sekä hallinto- ja tukipalveluiden toimialoilla.
Terveys- ja sosiaalipalveluiden toimialalla työpaikan vaihdoksia oli yhteensä 145 000 vuonna 2022. Näistä työpaikan vaihdoksista 91 700 eli 63 prosenttia oli saman toimialan sisällä tapahtuneita vaihdoksia.
Hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa tapahtui puolestaan 140 000 työpaikan vaihdosta vuonna 2022. Toimialan työpaikan vaihdoksista 91 800 eli 66 prosenttia oli siirtymisiä toiselle toimialalle. Yleisimpiä toimialoja, joille hallinto- ja tukipalvelutoiminnasta siirryttiin, olivat terveys- ja sosiaalipalvelut sekä tukku- ja vähittäiskauppa. Näissä työpaikan vaihdoksissa on voinut olla kyse siirtymisestä vuokratyöstä samoihin tehtäviin varsinaiselle työnantajalle.
Kuvio 2. Työpaikan vaihdokset toimialoittain 2022
Lähde: Kokeellinen työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus
Muita yleisimpiä toimialoja, joissa vaihdettiin työpaikkaa toiselle toimialalle, olivat tukku- ja vähittäiskauppa sekä koulutus. Tukku- ja vähittäiskaupassa työpaikan vaihdoksia oli 66 500 ja koulutuksessa 54 800.
Toimialojen sukupuolittuneisuus näkyy myös työpaikan vaihdoksissa
Työpaikan vaihdoksien sukupuolijakaumat noudattavat toimialan yleistä sukupuolijakaumaa. Terveys- ja sosiaalipalveluiden toimialalla enemmistö (84 %) työpaikan vaihdoksista oli naisten tekemiä vuonna 2022. Toimiala onkin kaikista toimialoista naisvaltaisin: peräti 87 prosenttia alalla työskentelevistä on naisia (Työssäkäyntitilasto 2021).
Rakentamisen toimialalla puolestaan suurin osa (86 %) työpaikan vaihdoksista oli miesten tekemiä. Tällä toimialalla sukupuolijakauma on terveys- ja sosiaalipalveluihin nähden vastakkainen: 90 prosenttia alalla työskentelevistä on miehiä (Työssäkäyntitilasto 2021).
Kuvio 3. Työpaikan vaihdokset sukupuolittain 2022
Lähde: Kokeellinen työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus
Kuvio 3 havainnollistaa, että terveys- ja sosiaalipalveluiden lisäksi muita työpaikkavaihdoksiltaan naisvaltaisimpia aloja ovat koulutus, muu palvelutoiminta sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta. Muita miesvaltaisimpia aloja ovat vastaavasti kaivostoiminta ja louhinta, vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto sekä kuljetus ja varastointi.
Terveys- ja sosiaalipalveluiden työmarkkinavirroissa korostuvat muut naisvaltaiset alat…
Toimialoittaisien työpaikanvaihdoksien tarkastelua voidaan laajentaa myös toimialakohtaisesti siten, että tarkastellaan alalta poistumisten lisäksi alalle siirtymisiä.
Terveys- ja sosiaalipalveluiden toimialalle siirtymisiä ja alalta poistumisia tarkasteltaessa nähdään, että toimialan naisvaltaisuus heijastuu työpaikkakohtaisiin vaihdoksiin. Toimialalle siirrytään yleisesti muilta naisvaltaisilta aloilta ja vastaavasti poistutaan toisille naisvaltaisille aloille. Kuten aiemmin kerrottiin, työpaikan vaihdoksista 91 700 oli saman toimialan sisällä tapahtuneita vaihdoksia.
Terveys- ja sosiaalipalveluiden alalle siirryttiin yleisimmin hallinto- ja tukipalvelutoimintojen (16 200), koulutuksen (6 400) sekä tukku- ja vähittäiskaupan (4 400) toimialoilta (Kuvio 4). Alalta poistuttiin myös yleisimmin vastaaville toimialoille; hallinto- ja tukipalvelutoiminta (15 100), koulutus (6 500) sekä tukku- ja vähittäiskauppa (3 800).
Hallinto- ja tukipalvelutoimintojen korostumista terveys- ja sosiaalipalveluiden työpaikkasiirtymissä selittää osaksi se, että toimiala työllistää palkansaajia työvoimaa vuokraavien yritysten kautta. Vuokrayritysten välittämät palkansaajat luokittuvat kokeellisessa väestön pääasiallinen toiminta kuukausittain -tilastossa hallinto- ja tukipalvelutoimintojen toimialalle.
Koulutuksen toimialan yleisyyttä terveys- ja sosiaalipalveluiden työpaikkavaihdoksissa voi selittää erilaiset opetustehtävät, jotka työllistävät terveys- ja sosiaalipalveluiden asiantuntijoita. Tukku- ja vähittäiskauppa voi puolestaan selittyä alan monipuolisuudella ja työvoimavaltaisuudella.
Kuvio 4. Terveys- ja sosiaalipalveluiden toimialalle tehdyt siirtymät ja poistumat 2022. Klikkaamalla kuviota saat sen näkyviin isompana.
Lähde: Kokeellinen työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus
Muita yleisimpiä toimialoja, joilta terveys- ja sosiaalipalveluiden alalle siirryttiin tai joille alalta poistuttiin, olivat majoitus- ja ravitsemistoiminta, julkinen hallinto sekä muu palvelutoiminta.
Tarkasteltaessa terveys- ja sosiaalipalveluiden toimialan sisäisiä työpaikan vaihdoksia (91 700 vaihdosta) työnantajasektoreittain, voidaan havaita, että yksityiseltä julkiselle ja julkiselta yksityiselle vaihdettiin lähes yhtä paljon työpaikkoja. Vuonna 2022 toimialalla tehtiin noin 18 500 vaihdosta yksityiseltä sektorilta julkiselle. Vastaavasti julkiselta sektorilta yksityiselle tehtiin 17 700 vaihdosta.
…ja rakentamisen alalla vuorostaan muut miesvaltaiset alat
Rakentamisen alan työpaikkavaihdoksissa näkyy toimialan miesvaltaisuus, joka vastaavasti kuin terveys- ja sosiaalipalveluiden toimialalla ilmenee siten, että toimialalle siirrytään ja alalta poistutaan yleisesti muilta miesvaltaisilta aloilta. Rakentamisen toimialalla työpaikan vaihdoksista 18 600 tehtiin toimialan sisällä vuonna 2022.
Kuviosta 5 nähdään, että rakentamisen toimialalle siirryttiin yleisimmin hallinto- ja tukipalvelutoimintojen (7 200), teollisuuden (2 700) sekä tukku- ja vähittäiskaupan (2 400) toimialoilta. Alalta poistuttiin myös yleisimmin vastaaville toimialoille; hallinto- ja tukipalvelutoiminta (6 200), teollisuus (2 600) sekä tukku- ja vähittäiskauppa (2 100).
Hallinto- ja tukipalvelutoiminta korostuu rakentamisen toimialan siirtymissä vastaavasti kuin terveys- ja sosiaalipalveluissa. Myös rakentamisen toimialalla käytetään vuokratyövoimaa.
Kuvio 5. Rakentamisen toimialalle tehdyt siirtymät ja poistumat 2022. Klikkaamalla kuviota saat sen näkyviin isompana.
Lähde: Kokeellinen työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus
Muita yleisimpiä toimialoja, joilta rakentamisen alalle siirryttiin sekä alalta poistuttiin, olivat kuljetus- ja varastointi, ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, maatalous, metsätalous ja kalatalous sekä terveys- ja sosiaalipalvelut.
Työpaikan vaihtaminen on paitsi yleistä myös kansantaloudelle hyväksi
Työpaikan vaihdokselle on monia syitä. Niitä ovat muun muassa yleinen taloudellinen tilanne, yritysten lomautukset ja irtisanomiset, määräaikaiset työsuhteet, urakehitys ja palkkaus, halu uuden oppimiseen tai työtehtävien vaihteluun sekä työolosuhteet.
Tilastokeskuksen työolotutkimuksen mukaan vuonna 2018 noin puolet palkansaajista eivät olleet halukkaita vaihtamaan työpaikkaa, joka viides olisi ollut halukas vaihtamaan samalle ammattialalle ja 28 prosenttia olisi ollut halukas vaihtamaan toiselle ammattialalle, jos palkka olisi pysynyt samana kuin nykyisessä työssä.
Työolotutkimuksen tulosten perusteella työpaikan vaihtohaluissa ei ollut koulutuksen tai sosioekonomisen taustan perusteella eroa, mutta ylemmät toimihenkilöt olivat yleisemmin halukkaita vaihtamaan saman ammattiryhmän sisällä, kun taas etenkin työntekijät olivat halukkaampia vaihtamaan eri ammattiryhmään. (Sutela, Pärnänen & Keyriläinen, 2019)
YTK-Yhdistyksen toteuttamassa kyselytutkimuksessa YTK:n jäsenille työpaikan vaihdon syynä korostui vastaajien halu kehittyä ammatillisesti, saada parempaa palkkaa, edetä uralla tai työskennellä kiinnostavammalla alalla tai työnantajalla. Myös negatiiviset asiat, kuten työuupumus, osaamisen arvostamattomuus aiemmassa yrityksessä ja huono yrityskulttuuri nostettiin tuloksissa esille (YTK, 2019).
Tilastokeskuksen koronakriisin vaikutukset työelämään -kyselyn perusteella työpaikan vaihtamisen halu lisääntyi erityisesti opettajilla ja terveydenhoidon asiantuntijoilla korona-aikana (Sutela & Pärnänen, 2021).
Työllisten vaihdokset eri työpaikkojen välillä ovat välttämätön osa työmarkkinoiden ja kansantalouden kehitystä. Laboren artikkelissa Fornaro ja Maliranta (2023) painottavat palkansaajien liikkuvuuden työpaikkojen välillä olevan hyvä asia, sillä se kertoo työpaikkarakenteissa tapahtuvista muutoksista ja talouden tehtävärakenteiden uudelleen muovautumisesta, kun osa yrityksistä vähentää työpaikkoja, niin toiset yritykset luovat uusia tilalle.
Työpaikkaa vaihtaessa palkansaajat kerryttävät itselleen laajaa työkokemusta, verkostoituvat ja oppivat uusia taitoja sekä samalla levittävät osaamista myös yritysten välillä. Tutkimuksesta käy myös ilmi, että työtehtäviä tai työpaikkaa vaihtaneiden palkanmuutokset ovat suurempia kuin aiemmassa työtehtävässä jatkavien palkansaajien ja ero korostuu etenkin hyvinä taloudellisina aikoina.
Artikkelissa tarkasteltujen laskelmiemme perusteella etenkin terveys- ja sosiaalipalvelut korostuvat työpaikan vaihdoksissa, mutta toimialalla suurin osa työllisistä vaihtaa työpaikkaa alan sisällä toiselle työnantajalle. Terveys- ja sosiaalipalveluiden sekä rakentamisen toimialoilta siirrytään yleisesti muille vahvasti sukupuolittuneille toimialoille.
Tässä artikkelissa tarkastelimme työpaikkavaihdoksia toimialoittain toimialaluokituksen karkeimmalla kirjaintasolla. Tulevaisuudessa rekisterit voisivat mahdollistaa tarkemman tutkimuksen, kuten työpaikkojen vaihdosten tarkastelun ammatin, iän ja alueen mukaan. Mielenkiintoista olisi tutkia esimerkiksi sitä, miten paljon yleisempiä työpaikkojen vaihdokset ovat uran alkupuolella verrattuna iäkkäämpiin työntekijöihin. Entä missä määrin asuinalue vaikuttaa työmarkkinavirtoihin? Tai korostuuko jokin tietty ammattiryhmä työpaikan vaihdoksissa ylitse muiden?
Työmarkkinavirtojen laajempi tilastoiminen tulevaisuudessa mahdollistaa syvällisemmän kuvan työmarkkinoiden tilasta ja siihen liittyvistä ilmiöistä.
Kirjoittajat työskentelevät yliaktuaareina Tilastokeskuksen yhteiskuntatilastoissa Työelämä ja palkat -ryhmässä.
Lähteet:
Fornaro, P., & Maliranta, M. (2023). Työntekijöiden liikkuvuus ja palkat Suomessa. Labore. https://labore.fi/wp-content/uploads/2023/09/Ennuste280923_FornaroMaliranta.pdf
Sutela, H., Pärnänen, A., & Keyriläinen M. (2019). Digiajan työelämä − työolotutkimuksen tuloksia 1977−2018. Doria. https://www.doria.fi/handle/10024/184209
Sutela, H., & Pärnänen, A. (2021). Koronakriisin vaikutus palkansaajien työoloihin. Doria. https://www.doria.fi/handle/10024/186107
YTK. (2019, joulukuu 13). Työpaikan vaihdon syy on usein uupuminen. https://ytk-yhdistys.fi/info/blogi/tyopaikan-vaihdon-syy-on-usein-uupuminen
