Suomalaisten työajat nousivat viime viikon lopulla jälleen keskusteluun. Mitä tilastot kertovat johtajien ja muiden pidempää työviikkoa tekevien palkansaajien työajasta?
Suomessa on vain yksi palkansaajien ammattiryhmä (kolminumerotasolla), jonka säännöllinen työaika on noin 45 tuntia viikossa: vähittäis- ja tukkukaupan johtajat. Kaikista kokoaikaisista palkansaajista 0,4 prosenttia työskentelee 60 tuntia tai enemmän.
Tiedot ovat vuodelta 2020, mutta yleensäkin johtajat tekevät pidempää työviikkoa kuin muut palkansaajat. Suomesta löytyy muutama johtaja-ammattien ryhmä, joissa vuonna 2020 säännöllinen työaika oli 44–45 tuntia. Johtajia näissä oli yhteensä 22 000.
| Viikkotyöaika, tuntia | Työllisiä | |
|---|---|---|
| Vähittäis- ja tukkukaupan johtajat | 45,1 | 2 000 |
| Toimitusjohtajat ja pääjohtajat | 44,8 | 4 000 |
| Teollisuuden tuotantojohtajat sekä kaivos-, rakennus- ja jakelujohtajat |
44,0 | 12 000 |
| Tieto- ja viestintäteknologiajohtajat | 44,0 | 3 000 |
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus
Johtajien pääryhmässä toimi vuonna 2020 yhteensä 69 000 palkansaajaa, joiden keskimääräinen säännöllinen työaika oli 43,7 tuntia.
Kuljetustyöntekijöitä oli vuonna 2020 yhteensä 113 000. Heidän keskimääräinen säännöllinen viikkotyöaikansa oli 42,7 tuntia.
Kuljetusalalla eniten työtä teki noin 20 000 henkilö- ja pakettiauton- sekä moottoripyöränkuljettajaa – keskimääräisen työviikon ollessa vähän yli 43 tuntia.
Heitäkin pidempi työaika oli ”yhdistetyn maanviljelyn ja eläintenkasvatuksen harjoittajilla”. Ryhmässä oli 16 000 palkansaajaa ja keskimäärin 43,5 tunnin säännöllinen työaika.
Lääkäreiden noin 42 tunnin työaika on pisimpien joukossa, kuten myös yliopisto- ja korkeakouluopettajien viikkotyöaika, joka on vähän alle 42 tuntia.
| Viikkotyöaika, tuntia | Työllisiä | |
|---|---|---|
| Kansimiehistö ym. vesiliikenteen työntekijät |
44,0 | 2 000 |
| Yhdistetyn maanviljelyn ja eläintenkasvatuksen harjoittajat |
43,5 | 16 000 |
| Henkilö- ja pakettiautonkuljettajat sekä moottoripyöränkuljettajat |
43,2 | 19 000 |
| Raskaiden moottoriajoneuvojen kuljettajat |
43,0 | 56 000 |
| Työkoneiden kuljettajat | 42,5 | 33 000 |
| Eläinlääkärit | 42,3 | 3 000 |
| Lääkärit | 41,9 | 24 000 |
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus
Kun katsotaan tietoja ilman ammattiryhmiä, niin superpitkiä työviikkoja on ani harvoilla. Kuitenkin 9 000 palkansaajaa pitää säännöllisenä viikkotyöaikana 60 tuntia. Siitä ylöspäin tekijät harvenevat entisestään.
Asiantuntijat tai erityisasiantuntijat eivät vuoden 2020 tietojen mukaan erotu ammattiryhminä mitenkään erityisesti kokoaikatyötä tekevien palkansaajien keskimääräisestä 39,2 säännöllisestä viikkotyöajasta.
Mutta kertooko säännöllinen työaika kaikkea?
On esimerkiksi mahdollista, että joissakin töissä on hankala hahmottaa säännöllistä työaikaa, mikäli työ leviää epäsäännöllisesti vapaa-ajan reviirille.
Työn läikkyminen vapaa-ajalle tuntuu olevan Suomessa varsin yleistä muuhun Eurooppaan verrattuna.
Työaika on helpompi mitata silloin, kun se tehdään muualla kuin kotona. Tämän vuoksi työaikaa tulisi tutkia muistakin näkökulmista, jotka eivät mahdu yhteen blogiin. Unohtamatta yrittäjien työaikoja, jotka ovat oman tarkastelunsa arvoisia.
Kovin pitkä työviikko on siis harvinainen palkansaajilla.
Tiedot perustuvat työntekijöiden itsensä ilmoittamiin käsityksiin säännöllisestä työajasta samassa yhteydessä, kun heidän työmarkkina-asemansa määritellään työvoimatutkimuksessa.
Näissä luvuissa on mukana ainoastaan kokoaikatyötä tekevät, ja ne koskevat päätyötä. Sivutyöt luonnollisesti lisäävät sivutöitä tekevien kokonaistyöaikaa.
Luvut perustuvat vielä työvoimatutkimuksen uudistamattomaan aikasarjaan, mutta työvoimatutkimuksen aikasarjakorjaus ei oletettavasti vaikuta työaikatietoihin paljoakaan.
Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksessa.
Suomessa on vajaat 20 000 seniorityöllistä, Ruotsissa yli kolminkertainen määrä. Tyypillisimmin iäkäs työllinen on miesyrittäjä osa-aikaisessa työssä.
Nollatuntisopimukset eivät ole juurikaan yleistyneet vuosien 2018 ja 2021 välillä. Kaikkein yleisimpiä nollatuntisopimukset ovat koronakriisistä kärsineillä majoitus- ja ravitsemisaloilla, ja erityisen paljon tällä sopimustyypillä työskentelee nuoria.
Joka seitsemäs työllinen työskenteli vuonna 2021 koko ajan kotona. Etätyön suosio on jatkunut useimmilla toimialoilla, ja niilläkin aloilla, joilla se on ollut vain osittain mahdollista, on löydetty uusia tapoja työskennellä etänä.
Työvoimatutkimuksen uudistunut kysymistapa on osaltaan voinut nostaa hiukan yötyöntekijöiden osuutta aiempaan verrattuna.
Tieto&trendit-sivustolla tarkasteltiin koronan vaikutuksia viime vuonna yli 30 jutussa. Mitkä aiheet pistivät erityisesti silmään?
Koronakriisin vaikutusten kokeminen vaihtelee selvästi sukupuolen ja sen mukaan, tekeekö etä- vai lähityötä. Toiset ovat voineet yhdistää uudella tavalla työntekoa ja lastenhoitoa. Asiakastyössä taas on oltu altistumisvaarassa, epävarmuudessa ja jatkuvien muutosten kourissa.
Keväällä 2021 etätyötä tehneistä palkansaajista 90 prosenttia haluaisi tehdä etätyötä jatkossakin vähintään neljäsosan työajastaan. Jo aiemmin etätyötä tehneistä, mutta sitä lisänneistä 66 prosenttia haluaisi tehdä etätyötä enemmän kuin ennen pandemiaa. Tiedot käyvät ilmi Koronan vaikutukset työelämään -tiedonkeruun tuloksista.
Etätyö kotoa käsin on yleisintä perheenisien parissa. Kotitalouden koostumuksen mukaan ei kuitenkaan voi tehdä suoraviivaisia johtopäätöksiä, kuinka hyvin kotonatyössä viihdytään. Etä- ja läsnätyön yhdistävän mallin etsiminen työelämässä lienee vasta alkutaipaleellaan.
