Henkilöiden vapaata liikkuvuutta EU:ssa ja Schengenin alueella ruvettiin rajoittamaan ennennäkemättömällä tavalla Covid19-pandemian levitessä Euroopassa. Rajojen ylittäminen sallittiin tavarankuljetuksessa ja monissa maissa myös esimerkiksi pakottavien työtehtävien vuoksi, mutta vapaa-ajan matkustaminen maasta toiseen loppui tyystin.
Nyt matkustusrajoituksia on monissa maissa jo höllennetty, muun muassa Suomen ja Baltian maiden välinen liikenne avattiin, samoin matkustaminen Norjaan, Tanskaan ja Islantiin vapautui. Sen sijaan matkustusrajoitukset Ruotsiin jatkuvat edelleen.
Vapaa liikkuvuus on ollut etenkin Pohjoismaiden välillä tärkeä osa yhteistä identiteettiä ja pohjoismaisten yhteiskuntien vahvuutta. Esimerkiksi työssäkäynti rajan yli naapurimaassa on ollut vuosikymmeniä normaali käytäntö raja-alueilla – Suomessa mm. Tornionlaaksossa sekä Ruotsissa ja Tanskassa Juutinrauman molemmin puolin. Nyt tästä perusoikeudesta jouduttiin luopumaan.
Viralliset tilastot kuvaavat laajasti kansallisia työmarkkinoita, mutta tilastotietoa rajat ylittävästä työssäkäynnistä ei tuoteta virallisen tilastotoimen piirissä.
Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamassa hankkeessa tuotetaan tietoja rajat ylittävästä liikkuvuudesta. Nyt hankkeen ensimmäiset tiedot koskien toisessa Pohjoismaassa työskentelyä on julkaistu.
Tietojen tuottamisen mahdollistaa EU:n tilastolaki, jonka mukaan yksilötason tietojen vaihtaminen tilastovirastojen välillä on mahdollista Euroopan tilastojen tuottamiseksi tai niiden laadun parantamiseksi.
Suurena haasteena hankkeelle on kuitenkin ollut erot kansallisissa lainsäädännöissä, jotka ovat rajoittaneet ja hidastaneet hankkeen tulosten saavuttamista. Tästä syystä tiedot kaikista Pohjoismaista ovatkin useamman vuoden takaa eli vuodelta 2015.
Yhteensä noin 51 000 henkilöä työskenteli toisessa Pohjoismaassa vuoden 2015 lopulla (taulukko 1). Eniten kotimaansa ulkopuolella kävivät töissä Ruotsissa asuvat – heitä oli lähes 40 600. Tanskalaisista asuinmaansa ulkopuolella työskenteli 5 700, suomalaisista 2 400, norjalaisista 1 800 ja islantilaisista 850 henkilöä.
Tilastossa pendelöijäksi eli toisessa maassa työssäkäyväksi on luokiteltu henkilö, jolla on työpaikka toisessa maassa kuin hänen virallinen, vakinainen asuinpaikkansa. Tullakseen määriteltyä pendelöijäksi henkilön ei tarvitse matkustaa päivittäin tai edes viikoittain kotimaastaan töihin, vaan hänellä voi olla myös pidempiaikainen, väliaikainen asunto työskentelymaassaan.
| Asuinmaa | Työskentelymaa | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Yhteensä | Suomi | Ruotsi | Norja | Tanska | Islanti | |
| Yhteensä | 51 255 | 2 231 | 4 053 | 28 002 | 16 455 | 514 |
| Suomi | 2 356 | .. | 1 276 | 966 | 101 | 13 |
| Ruotsi | 40 556 | 1 854 | .. | 22 742 | 15 795 | 165 |
| Norja | 1 753 | 184 | 926 | .. | 503 | 140 |
| Tanska | 5 740 | 181 | 1 763 | 3 600 | .. | 196 |
| Islanti | 850 | 12 | 88 | 694 | 56 | .. |
Lähde: Pohjoismaiden ministerineuvoston Nordic Statistics -tietokanta
Suomesta töissä käydään luonnollisestikin eniten Ruotsissa ja Norjassa. Ruotsissa työpaikka oli vuoden 2015 lopussa noin 1 300 ja Norjassa noin 970 suomalaisella.
Suomeen tullaan töihin lähinnä Ruotsista. Yhteensä muista Pohjoismaista Suomeen pendelöi noin 2200 henkilöä, joista noin 85 prosenttia asui Ruotsissa.
Suomalaisista toisessa Pohjoismaassa työssäkäyvissä eniten eli kolmasosa oli Pohjois- ja Itä-Suomesta – etenkin Ruotsin ja Norjan rajakunnista. Niitä ovat Utsjoki, Inari, Enontekiö, Muonio, Kolari, Pello, Ylitornio ja Tornio. Näissä kunnissa asuvien osuus oli noin viidennes kaikista toisessa Pohjoismaassa työssäkäyvistä.
Toiseksi eniten eli lähes neljännes pendelöijistä oli Helsinki-Uudenmaan alueella asuvia. (Kuvio 1)
Vaikka Suomen kansallisen tilaston eli työssäkäyntitilaston lukuja ja nyt tuotettuja lukuja ei voida suoraan laskea yhteen eikä niitä voida pitää osana kansallista tilastoa, voidaan niitä vertaamalla kuitenkin saada osviittaa rajan yli pendelöinnin merkittävyydestä alueellisesti.
Suhteutettuna alueiden työllisten määrään, rajan yli työssäkäynnillä on merkitystä luonnollisestikin eniten Lapin rajakunnissa sekä Ahvenanmaalla. Voidaan arvioida, että näillä alueilla noin 2,5 prosentilla työllisistä työpaikka on toisessa Pohjoismaassa. Muualla Suomessa muiden Pohjoismaiden työllistävyyden merkitys on marginaalinen.
Suomesta pendelöinti suuntautuu siis lähinnä Ruotsiin ja Norjaan. Ruotsi on pääkohde etenkin ahvenanmaalaisille sekä Ruotsin ja Norjan rajakunnissa asuville, mutta myös uusimaalaisille ja eteläsuomalaisille. (Kuvio 2)
Norjaan suuntaavat sen sijaan enemmän Pohjois- ja Itä-Suomen muissa kuin-rajakunnissa sekä Länsi-Suomessa asuvat. Ne harvat, joilla työpaikka on Tanskassa tai Islannissa, ovat useimmiten eteläisestä Suomesta.
Ruotsiin rajan yli pendelöivät työskentelevät pääosin kaupan ja kuljetuksen toimialalla – yli 40 prosenttia kaikista pendelöijistä on tällä toimialalla (Taulukko 2).
Suurin osa näistä pendelöijistä on ahvenanmaalaisia, joita työllistää Suomen ja Ruotsin välinen laivaliikenne. Toiseksi suurin työllistäjä ovat terveys- ja sosiaalipalvelut – tämä etenkin rajakunnista Ruotsissa työssäkäyville.
| Toimiala | Ruotsi | Norja | ||
|---|---|---|---|---|
| Lkm | % | Lkm | % | |
| Yhteensä | 1 276 | 100,0 | 966 | 100,0 |
| Maa-, metsä- ja kalatalous | 9 | 0,7 | 6 | 0,6 |
| Teollisuus ym. | 102 | 8,0 | 113 | 11,7 |
| Rakentaminen | 82 | 6,4 | 200 | 20,7 |
| Kauppa ja kuljetus | 561 | 44,0 | 164 | 17,0 |
| Majoitus- ja ravitsemistoiminta | 15 | 1,2 | 56 | 5,8 |
| Informaatio ja viestintä | 19 | 1,5 | 12 | 1,2 |
| Rah. ja vak.toiminta, kiinteistöala | 22 | 1,7 | 3 | 0,3 |
| Muu liiketoiminta | 95 | 7,4 | 175 | 18,1 |
| Julkinen hallinto, maanpuolustus | 44 | 3,4 | 13 | 1,3 |
| Koulutus | 98 | 7,7 | 61 | 6,3 |
| Terveys- ja sosiaalipalvelut | 183 | 14,3 | 129 | 13,4 |
| Muut palvelut | 46 | 3,6 | 32 | 3,3 |
| Tuntematon | 0 | 0,0 | 2 | 0,2 |
Lähde: Pohjoismaiden ministerineuvoston Nordic Statistics -tietokanta
Norjassa työssäkäyvien toimialarakenne on monipuolisempi. Vaikka Norjan vetovoimasta muun muassa sairaanhoitajien työllistäjänä on julkisuudessa puhuttu, terveys- ja sosiaalipalvelut jää juuri kärkikolmikon ulkopuolelle. Suurin työllistäjä on rakentaminen, jonka osuus on noin viidennes kaikista Norjaan pendelöivistä. Toiseksi eniten työllistää muut liiketoiminnan palvelut ja kolmanneksi kauppa ja kuljetus.
Tiedot on julkaistu Pohjoismaiden ministerineuvoston Nordic Statistics -tietokannassa. Myöhemmin tänä vuonna tietokannassa julkaistaan lisää hankkeen tuloksia liittyen mm. toisessa Pohjoismaassa työskentelyyn, opiskeluun sekä muuttoliikkeeseen.
Kirjoittaja on kehittämispäällikkö Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikössä.
Nollatuntisopimukset eivät ole juurikaan yleistyneet vuosien 2018 ja 2021 välillä. Kaikkein yleisimpiä nollatuntisopimukset ovat koronakriisistä kärsineillä majoitus- ja ravitsemisaloilla, ja erityisen paljon tällä sopimustyypillä työskentelee nuoria.
Muista Pohjoismaista ei löydy juuri yhtään aluetta, jossa asuntojen hinnat olisivat 2010-luvulla tai viimeisten kuuden vuoden aikana selkeästi laskeneet. Suomessa poikkeusaikakaan ei ole muuttanut pitkän aikavälin kehityskulkua: suuressa osassa maata hinnat putoavat tai polkevat paikallaan. Erojen taustalla vaikuttavat eittämättä erilaiset alueelliseen elinvoimaan liittyvät tekijät.
Tieto&trendit-sivustolla tarkasteltiin koronan vaikutuksia viime vuonna yli 30 jutussa. Mitkä aiheet pistivät erityisesti silmään?
Kotitalouksien käyttämien hyödykkeiden kokonaishintataso oli vuonna 2020 Suomessa Euroopan kahdeksanneksi korkein. Muut Pohjoismaat olivat kalliimpia. Kulutusmenoissa Norja ja Tanska päihittävät Suomen ja Ruotsin, mutta kaikissa valtaosa menoista liittyy välttämättömyyksiin kuten asumiseen. Kuluttajien luottamuksessa Pohjoismaat ovat EU:n eliittiä.
Koronakriisin sukupuolittuneet seuraukset näyttävät erilaisilta riippuen siitä, mitataanko muutoksia palkkasumman tai tehtyjen työtuntien mukaan vaiko työtä vaille jääneiden määrällä. Naisilla ja miehillä työllisyyden muutokset ovat kohdentuneet eri tavoin työn osa- tai kokoaikaisuuden, ammattiaseman ja iän mukaan tarkastelluissa ryhmissä.
Kesätöiden loppumisen jälkeen työllisyys kääntyi laskuun. Onko jo syytä huoleen?
Rokotevastainen liikehdintä herättää nyt voimakkaita tunteita ja vastakkainasettelua. Mikä osuus salaliittoteorioilla ja tiede-epäilyllä on rokotevastaisuuden innoittajina? Mistä erilaiset salaliittoteoriat kumpuavat? Ja miten niihin tulisi suhtautua?
Kevytyrittäjien määrä lisääntyi viime vuonna kymmenellä prosentilla edellisvuodesta. Palkkaa tai työkorvausta laskutuspalvelun kautta vähintään kerran vuoden aikana saaneita kevytyrittäjiä oli vuonna 2020 kaikkiaan noin 44 300. Valtaosalla oli myös jokin muu palkkatyö.
