Suomalaiset palasivat pandemiaa edeltäneisiin matkailutottumuksiin – miten käy hiilijalanjäljen?

Koronan myötä ulkomaan matkailu väheni minimiin. Ihmiset suuntasivat mökeille, ja kotimaanmatkailu saavutti suuren suosion. Pandemiavuosina suomalaisten matkailun aiheuttamat hiilidioksidipäästöt laskivat, mutta mitä päästöille käy tulevaisuudessa?

Kun korona valtasi maailman keväällä 2020, valtioiden rajat ylittävä matkailu väheni minimiin ja erilaisilla rajoituksilla sekä tapahtumien perumisilla oli suuria vaikutuksia myös kotimaanmatkailuun. Ihmiset suuntasivat mökeille, ja matkailusta tuli vähemmän kaupunkikeskeistä. Vuosi 2019 oli monilla mittareilla matkailun huippuvuosi, mutta pandemia toi monille matkailualan yrittäjille mukanaan suurta epävarmuutta toimeentulosta ja toiminnan jatkuvuudesta.

Miten suomalaisten matkailu on muuttunut kolmessa vuodessa? Olemmeko palanneet takaisin vanhoihin matkailutottumuksiin vai ovatko suomalaiset löytäneet uusia tapoja matkailla?

Kysymys on merkittävä myös ilmastonmuutoksen ja kestävyyden näkökulmasta, koska matkailu ja erityisesti siitä aiheutuva liikenne tuottavat merkittävän osan ilmastopäästöistä. Tässä artikkelissa tarkastelemme suomalaisten yöpymisen sisältäneitä vapaa-ajanmatkoja ja niiden arvioitua hiilijalanjälkeä. Keskitymme ainoastaan matkailijoiden kodin ja matkakohteen välisiin meno- ja paluumatkoihin, joista yleensä muodostuu suurin osa matkan päästöistä. Muita päästöjä aiheutuu esimerkiksi majoituksesta, ravintoloista ja liikkumisesta kohteessa. Tarkastelemme tammi-elokuun matkoja, koska niistä on saatu tiedot myös vuodelta 2022.

Ennen pandemiaa miljoonia ulkomaan vapaa-ajanmatkoja 

Ennen pandemiaa suomalaiset tekivät ulkomaille vuosittain useita miljoonia vapaa-ajanmatkoja. Kevät- ja kesäkaudella 2019 ulkomaan vapaa-ajanmatkoja tilastoitiin noin viisi miljoonaa. Pandemian ja siitä seuranneiden matkailurajoitusten vuoksi ulkomaanmatkojen määrä väheni merkittävästi vuosina 2020 ja 2021 (kuvio 1).

Ulkomaanmatkailu alkoi piristyä vähitellen syksystä 2021 alkaen, jolloin rajoituksia hieman purettiin. Keväällä 2022 ulkomaan vapaa-ajanmatkoja oli vielä lähes puolet vähemmän kuin ennen pandemiaa, mutta saman vuoden kesällä ulkomaanmatkailu pääsi kunnolla vauhtiin. Ulkomaanmatkoja tilastoitiin kesällä 2022 enää viidennes vähemmän kuin vuonna 2019.

Ulkomaanmatkailu kasvoi kesällä 2022 lähes pandemiaa edeltäneelle tasolle

Matkustusrajoitusten poistuessa ulkomaanmatkailun suosio kasvoi vauhdilla kesällä 2022 lähes samalle tasolle kuin kesällä 2019. Suomalaisten matkailijoiden suosituimmat kohdemaat ovat pysyneet samoina jo usean vuoden ajan, eikä pandemia-aika tuonut tähän muutosta.

Suosituimmat kohteet tammi-elokuussa 2019 ja 2022 olivat lähimaat Viro ja Ruotsi sekä Etelä-Euroopassa Espanja (kuvio 2). Touko-elokuussa 2022 Kreikan matkailu oli poikkeuksellisesti suositumpaa kuin Espanjan matkailu, kun taas Ruotsiin matkailtiin hieman aiempaa vähemmän.

Mökkeily nousi ennätyssuosioon pandemia-aikana  

Kotimaanmatkailu saavutti suuren suosion pandemia-aikana. Se johtui osittain siitä, ettei ulkomaille matkustaminen ollut mahdollista. Sekä kotimaan vapaa-ajan päivämatkoja että yön yli kestäviä matkoja tilastoitiin vuonna 2021 enemmän kuin ennen pandemiaa.

Erityisen suosituksi nousi mökkeily (kuvio 3), jonka suosio alkoi kasvaa välittömästi pandemian saavuttaessa Suomen keväästä 2020. Vielä kesällä 2022 mökkeilyn suosio oli huomattavasti korkeammalla tasolla kuin kesällä ennen pandemiaa, vaikka ulkomaanmatkailukin oli jo kovassa kasvussa. Tähän saattaa vaikuttaa kasvanut etätyön määrä, jota voidaan tehdä myös mökiltä käsin.

Vuosi 2021 oli kotimaanmatkailun huippuvuosi. Silloin kotimaan päivämatkoja tehtiin kevät- ja kesäkaudella yli kaksinkertainen määrä verrattuna vuoden 2018 vastaavaan ajankohtaan, jolloin kotimaan päivämatkat tilastoitiin edellisen kerran. Päivämatkojen lisäksi yöpymisen sisältäneitä kotimaanmatkoja tehtiin hieman enemmän kuin ennen pandemiaa (kuvio 4). Kotimaanmatkat olivat myös pidempiä pandemia-aikana.

Kuljetut kilometrit jälleen kasvussa 

Tätä artikkelia varten tilastoaineistoon on lisätty kodin ja matkakohteen etäisyys kilometreinä linnuntietä. Myös ulkomaan matkoissa tietty osa on kuljettu kotimaassa, ja olemme yleistäneet, että kotimaan osuudet on kuljettu autolla Helsingin kautta. Mukaan on otettu meno- ja paluumatkan kilometrit ja laskettu niistä syntyvä hiilijalanjälki. Tarkasteluajanjaksona on kunkin vuoden matkat tammikuusta elokuun loppuun.

Kotimaassa kuljetut kilometrit vähenivät vuonna 2020 noin 40 prosenttia vuodentakaisesta, mutta nousivat taas hieman vuonna 2021 (kuvio 5). Vuonna 2022 kotimaan kilometreissä oli jälleen pientä nousua.

Ulkomaille suuntautuneet kilometrit pysyttelivät vuoteen 2019 asti vuosittain noin 14 000–17 500 miljoonan kilometrin tuntumissa, kun vuonna 2020 ne vähenivät noin 6 800 miljoonaan kilometriin (kuvio 5). Tuolloin alkuvuodesta ulkomaille ehdittiin vielä matkustella ennen koronarajoituksia, joten suurin pudotus ulkomaan kilometreissä näkyy vuonna 2021. Silloin ulkomaille suuntautui vain noin 1 500 miljoonaa kilometriä – eli alle kymmenesosa vuoden 2019 kilometreistä.

Vuonna 2022 ulkomaille suuntautui jälleen runsaasti kilometrejä, yli 10 000 miljoonaa.

Kotimaassa kuljetaan autolla, ulkomaille lentokoneella 

Kotimaan matkailuun liittyviä kilometrejä on kuljettu 2010-luvulla pääosin autolla, jolla on taitettu noin kaksi kolmasosaa kotimaan matkoista (kuvio 6). Seuraavaksi eniten on matkailtu junalla, jolla on kuljettu kotimaan matkoista viidesosa. Muita kulkuvälineitä on käytetty kotimaan matkustelussa vähemmän.

Ulkomaan matkailun kilometrit on pääosin lennetty lentokoneella, jolla on tehty 2010-luvulla suurin osa ulkomaan matkoista (kuvio 7). Ennen koronaa lentokoneella matkustettiin kuitenkin enemmän kuin vuonna 2022.

Vuonna 2019 lentokilometrejä kertyi suomalaisille 15 000 miljoonaa. Vuonna 2021 määrä oli vain 1 200 miljoonaa kilometriä. Lentokilometrit olivat vuonna 2022 taas kasvussa, ja niitä kertyi suomalaisille noin 9 200 miljoonaa.

Lentämisestä suurin hiilijalanjälki

Eri kulkuvälineiden hiilijalanjälkiä voidaan arvioida niiden hiilidioksidipäästöjen kautta. Eniten matkustajakohtaisia hiilidioksidipäästöjä tulee lentokoneesta, vähiten junasta (kuva 1). Kuvasta poiketen oletamme, että vapaa-ajan matkoilla auton kyydissä on keskimäärin kaksi ihmistä.

Koska suomalaisten matkailun kilometrit kertyvät pääasiassa ulkomaan matkoista, joissa matkustamiseen käytetään pääosin lentokonetta, on lentokone suomalaisten matkailussa suurin hiilijalanjäljen tuottaja. Kotimaan matkailussa suurin hiilijalanjälki aiheutui autoilusta.  

Suomalaisten matkailusta syntyi hiilidioksidipäästöjä vuonna 2019 enemmän kuin sitä seuranneina koronavuosina (kuvio 8). Vuonna 2022 ulkomaanmatkailun elpyessä myös hiilidioksidipäästöt kasvoivat. Eniten hiilidioksidipäästöjä syntyi edelleen lentämisestä, toiseksi eniten autoilusta ja vähiten juna-, bussi- tai laivamatkailusta. Vaikka laiva itsessään tuottaa lentokoneen jälkeen seuraavaksi eniten hiilidioksidipäästöjä (kuva 1), ovat suomalaiset matkailleet laivalla vähemmän kuin muilla kulkuneuvoilla (kuviot 7 ja 8).

Vuonna 2021 hiilidioksidipäästöt romahtivat kahdeksasosaan vuoden 2019 arvoista, kun vuonna 2022 ne kasvoivat jälleen viisinkertaisiksi edellisvuodesta. Tämä johtuu lentomatkustamisen määrän muutoksista näinä vuosina.

Matkailu luo tulovirtaa ja työpaikkoja, mutta kuormittaa ympäristöä ja yhteisöjä

Matkailu on luonteeltaan paikallisella tasolla tapahtuvaa toimintaa, mutta sillä on laajoja globaaleja vaikutuksia. Parhaimmillaan matkailu tuo alueellista tulovirtaa ja luo työpaikkoja. Kolikon kääntöpuolena matkailu myös kuormittaa ympäristöä ja paikallisia yhteisöjä. Tilastoinnin haasteena on huomioida matkailun volyymin ja taloudellisten vaikutusten lisäksi myös nämä matkailun kestävyyteen liittyvät vaikutukset.

Koronan seurauksena vuonna 2021 tammi-elokuussa suomalaiset matkailivat pääasiassa kotimaassa. Yhden autolla, junalla tai bussilla tehdyn kotimaanmatkan päästöt ovat varsin pieniä verrattuna lentomatkaan ulkomaille. Vuoden 2021 matkojen hiilijalanjälki jäikin noin kahdeksasosaan matkailun huippuvuoden 2019 matkojen hiilijalanjäljestä.

Vuonna 2022 ulkomaanmatkailu alkoi elpyä, ja sen myötä hiilijalanjälki on taas nousussa. Tämän tarkastelun perusteella vaikuttaakin siltä, että vähähiilinen matkailu on osoittautumassa pandemian ajan tilapäiseksi ilmiöksi. Ilmastokeskustelu ei näytä juurikaan vaikuttaneen suomalaisten lomakohteiden valintaan, koska suosituimmat kohdemaat ja matkamäärät olivat vuonna 2022 pitkälti samoja kuin ennen pandemiaa.

Eniten matkailun hiilijalanjälkeen vaikuttavat kulkuvälineen valinta ja etäisyys matkakohteeseen. Lisäksi hiilijalanjälkeen vaikuttavat monet muut asiat, kuten majoitusmuoto ja se, mitä palveluja matkakohteessa käytetään.

Yksilö voi vaikuttaa omien matkojensa päästöihin. Myös hintakehitys voi osaltaan rajoittaa matkailun kysyntää esimerkiksi polttoaineen ja energian hinnannousun kautta. Polttoaineen kallistuessa osa matkoista saattaa siirtyä vähäpäästöisempiin kulkumuotoihin tai jäädä kokonaan tekemättä. Ne osaltaan vähentäisivät matkailun hiilijalanjälkeä. Vuoden 2023 aikana saadaan varmasti lisää tietoa siitä, mille tasolle suomalaisten matkailu asettuu pandemian jälkeisenä aikana.

Ossi Nurmi ja Marianne Laalo työskentelevät yliaktuaareina Tilastokeskuksen Liikenne ja matkailu -ryhmässä. Miia Huomo työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen Viestintä ja verkostot -ryhmässä.