Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Työllisyystrendin hännänpäähän ei pidä takertua

30.10.2018
Twitterissä: @TaskinenP

Työllisyysasteen trendin kasvun pysähtyminen kiinnitti tiedotusvälineiden huomion viimeisimmissä työvoimatutkimuksen luvuissa. Trendi myös muuttui takautuvasti alaspäin elo- ja heinäkuulta, ja naisten työllisyysasteen trendi aleni.

Eihän työllisyyden kehitys ole nyt kuitenkaan heikentynyt, vai mitä näiden lukujen taustalla oikein on?

Jos katsotaan hiukan taaksepäin, niin työllisyys kasvoi vuoden takaiseen verrattuna huimaa vauhtia erityisesti kesäkuussa (+99 000 työllistä) ja toukokuussa (+90 000 työllistä). Sadantuhannen vuosimuutokseen on päästy nykyisen aikasarjan aikana vain kerran vuonna 1999 ja toisen kerran vuonna 2008.

Huippuvuonna 1999 koko vuoden aikana kasvu oli keskimäärin 74 000 työllistä enemmän vuoden takaiseen verrattuna. Tähän mennessä tänä vuonna kasvu on ollut keskimäärin 71 000. Naisten työllisyyden kasvu on ollut lähes yhtä ripeää kuin miesten.

On selvää, että mikään kasvu ei voi kiihtyä loputtomasti. Työllisyyden kasvun huippu tuli vastaan alkukesällä, vaikka kasvu oli syyskuussa vuoden takaiseen verrattuna yhä korkea, eli 72 000 työllistä enemmän.

Työllisyyden kehitys on siis kuitenkin kauttaaltaan vahvaa, vaikka juuri nyt työllisyysasteen trendi on näyttänyt hiipumisen merkkejä.

Vaikka työllisyyden kausivaihtelun tasoittavan trendin käyttäminen on perusteltua, on hyvä tiedostaa, kuinka trendin häntä on jälleen heilunut: heinäkuun trendiluku oli heinäkuun julkistuksessa jo 71,9 prosenttia, mutta syyskuussa heinäkuun trendiluku oli 71,7. (Taulukko 1).

Taulukko 1. Työllisyysasteen trendi touko-syyskuussa, prosenttia
  toukokuu  kesäkuu heinäkuu  elokuu  syyskuu
05/18 julkistus 71,4 - - - -
06/18 julkistus 71,6 71,8 - - -
07/18 julkistus 71,6 71,8 71,9 - -
08/18 julkistus 71,5 71,7 71,8 71,8 -
09/18 julkistus 71,5 71,7 71,7 71,7 71,7
  toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu

Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus

Trendi voi luonnollisesti kääntyä alaspäin silloinkin, kun se saavuttaa ensi kerran hallituksen tavoitteleman 72 prosenttia. Yhtä lailla trendi voi kehittyä myös toisin; 72 prosentin raja voi ylittyä vasta takautuvasti.

Milloin sitten voi varmaksi tietää, että trendi pysyy paikallaan? Varmaa on vain, että mitä pidemmälle mennään havaintoajankohdasta, sitä todennäköisemmin trendi ei enää heilu.

Trendiluvut tuotetaan kausitasoitusohjelmalla, joka huomioi laskennassa aikasarjan edellisten ja tulevien kuukausien arvot (ks. Tramo/Seats-menetelmästä tästä). Aikasarjan viimeisimpien kuukausien trendiluvut perustuvat siksi osittain aikasarjamallin avulla laskettuihin ennusteisiin, ja niillä on tapana tarkentua tulevina kuukausina, kun aikasarjaan lisätään uusia havaintoja. Tulevina kuukausina nähdään, onko trendin kasvun taittuminen hetkellistä vai osa pidempiaikaista kehitystä.

Työllisyysaste ”keikkuu” nyt lähellä 72 prosentin rajaa, mutta kansa ei elä työllisyysasteesta, vaan leivästä. Ei siis kannattaisi takertua yhteen, enemmän tai vähemmän sattumanvaraisesti valittuun lukuun. Työllisyysluvuissa on paljon muitakin tärkeitä indikaattoreita, kuten piilotyöttömien ja alityöllisten määrä, joiden kehitystä tulee tarkastella.

Kirjoittaja työskentelee Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastoissa työvoimatutkimuksen parissa.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
4.12.2023
Hanna Sutela

Muissa EU-maissa syntyneiden miesten ja EU:n ulkopuolella syntyneiden naisten työllisyys­asteet ovat meillä korkeat verrattuna Ruotsiin ja EU-keskitasoon. Ulkomailla syntyneiden työllisyys on Suomessa myös kasvanut kansain­välisesti verrattuna ripeästi. Ulkomaalais­taustaisten tekemä työ on kuitenkin muita yleisemmin ns. epätyypillistä, kuten määrä- tai osa-aikaisia työsuhteita taikka vuokra- tai alustatyötä.

Artikkeli
27.11.2023
Tarja Baumgartner, Olga Kambur, Elina Pelkonen

Työllisyyden määritelmää harmonisoitiin kansainvälisessä työvoimatutkimuksessa vuonna 2021. Tuolloin työstä vanhempainvapaalla olevien luokittelu työlliseksi yhtenäistettiin. Aiemmassa vertailussa suomalaisten ja ruotsalaisten naisten työllisyysasteet poikkesivat toisistaan reilusti, mutta uudistuksen jälkeen 20–54-vuotiaiden naisten työllisyysaste oli Suomessa ja Ruotsissa lähes samalla tasolla.

Artikkeli
25.8.2023
Pertti Taskinen

Kansainvälisen työvoimatutkimuksen mukaan Suomessa tehtiin Euroopan maista viidenneksi eniten etätöitä vuonna 2022. Vertailun kärkisijalla oli Alankomaat. Myös Ruotsi, Norja ja Islanti olivat Suomen edellä. Toisaalta etätyön säännöllisyydessä kärkimaa oli Irlanti ja heti toisena Suomi.

Artikkeli
10.8.2023
Tuomo Heikura, Pertti Taskinen

Keskimäärin 168 000 palkansaajaa – eli reilut seitsemän prosenttia palkansaajista – oli vuonna 2022 työviikon aikana sairauden takia poissa töistä, joko osan viikkoa tai koko viikon. Näistä enemmistö oli lyhyitä poissaoloja. Vuoden 2022 työvoimatutkimuksen tietojen perusteella sairauspoissaolot vaihtelevat hyvinkin paljon ammattiryhmittäin.

Artikkeli
30.6.2023
Tarja Baumgartner, Meri Raijas

Muutoksen suuruuteen on voinut vaikuttaa moni samanaikainen tekijä pandemiasta työvoima­tutkimuksen sisältö- ja menetelmä­muutokseen. Eri mittarit kertovat kuitenkin samansuuntaisesta myönteisestä kehityksestä. 

Artikkeli
29.6.2023
Anna Pärnänen

Reilulle neljännekselle alustatyötä tekevistä se on päätyö. Yli puolelle kyse on täydentävästä tai satunnaisesta työstä. Vain 7 prosenttia teki alustatyötä siksi, ettei muuta työtä ollut saatavilla. Tuore kysely antaa yllättävän myönteisen kuvan alusta­työntekijöiden autonomiasta. Valtaosa kokee voivansa kontrolloida työtehtäviään ja -aikojaan. 

tk-icons