Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Korona on rajoittanut eniten nuorten liikuntaharrastuksia

15.5.2020
Kuva: Tarja Ruuskanen

Koronaviruspandemia on vaikuttanut jokapäiväiseen elämäämme monin tavoin. Erilaiset rajoitukset ovat vaikeuttaneet myös kansalaisten liikunnan ja urheilun harrastamista.

Eilen ulkoliikuntapaikat avattiin uudelleen, mutta niitä käyttävien on yhä huomioitava kokoontumisrajoitukset: Yli kymmenen ihmisen kokoontumiset ovat kiellettyjä 1. kesäkuuta asti, jolloin raja nousee 50 ihmiseen.

Olen kokenut koronarajoitukset hyvin henkilökohtaisesti toimiessani naisten ja tyttöjunioreiden lentopallovalmentajana. Vaikka ryhmäharjoittelu on kiellettyä ja useat suorituspaikat kiinni, niin harjoitella pitäisi.

Miten järjestää voimaharjoittelu, jos kuntosalille ei pääse? Miten pitää pallotuntumaa yllä, kun liikuntahallit ja koulujen palloilusalit ovat kiinni? Miten motivoida joukkueena harjoittelemaan tottuneet urheilijat omaehtoiseen puurtamiseen?

No, hiukan mielikuvitusta kehiin ja teknisten apuvälineiden, kuten kännykkäkameran, käyttöä suoritusten kuvaamiseen, niin kaikesta on selvitty.

Kuntoilijoille tilanne ei liene yhtä haastava kuin kilpaurheilijoille. Osviittaa siihen, miten rajoitukset ovat mahdollisesti vaikuttaneet kansalaisten liikunnan ja urheilun harrastamiseen, saadaan tuoreimman vapaa-aikatutkimuksen (2017) tuloksista.

Vapaa-aikatutkimusten tulosten mukaan voisi päätellä, että kuntoilijoille rajoitusten vaikutukset eivät ehkä olekaan kovinkaan suuret. Kolme suosituinta liikuntamuotoa eli kävelylenkkeily (ml. sauvakävely), kotona tehtävä jumppa tai voimaharjoittelu sekä pyöräily ovat nimittäin kaikki sellaisia, joita voi varsin hyvin harrastaa myös rajoitusten voimassa ollessa.

Kävelylenkkeilyä harrastaa tutkimuksen mukaan kuusi henkeä kymmenestä, kotona tehtävää jumppaa tai voimaharjoittelua joka kolmas ja pyöräilyä joka viides suomalainen.

Näistä kotona tehtävä jumppa ja voimaharjoittelu on lisännyt rutkasti suosiotaan verrattuna vuoden 2002 vapaa-aikatutkimukseen. Kävelylenkkeilyn suosio on pysynyt vakaana, pyöräilyn taas laskenut.

Aivan näin yksiselitteinen asia ei kuitenkaan ole.

Monet liikuntamuodot ovat nimittäin hyvin ikäsidonnaisia. Sauvakävelyn tai kävelylenkkeilyn suosio näyttäisi kasvavan hyvin lineaarisesti ikääntymisen myötä (kuvio 1).

Kun alle 15-vuotiaista lapsista kävelyä liikuntamuotona harrasti ainoastaan yksi viidestä, oli vastaava osuus ikääntyneistä, vähintään 65-vuotiaista, lähes neljä viidestä.

Pyöräily taas on eniten alle 15-vuotiaiden juttu. Heistä pyöräilyä harrastaa kaksi viidestä, muista ikäluokista noin yksi viidestä.

Kuvio 1. Kävelylenkkeilyn (ml. sauvakävely), kotona tehtävän jumpan tai voimaharjoittelun ja pyöräilyn harrastaminen ikäluokittain 2017 (vähintään kerran viikossa ko. lajia harrastavat)
Kuvio 1. Kävelylenkkeilyn (ml. sauvakävely), kotona tehtävän jumpan tai voimaharjoittelun ja pyöräilyn harrastaminen ikäluokittain 2017 (vähintään kerran viikossa ko. lajia harrastavat)
Lähde: Tilastokeskus, vapaa-aikatutkimus 2017

Kahdessa vanhimmassa ikäluokassa kolme suosituinta liikuntaharrastusta ovat juuri samat – kävely, kotona tehtävä harjoittelu ja pyöräily – kuin koko väestössäkin. Jos näihin ikäluokkiin kuuluvat haluavat korona-aikana säilyttää liikuntaharrastuksensa tason, ei heidän siis tarvitse juurikaan muuttaa liikuntatottumuksiaan.

Tosin 70 vuotta täyttäneille karanteenisuositus varmaankin vaikeutti liikunnan harrastamista, mutta valtioneuvoston tuore, aikaisempaa lievempi linjaus poistanee tämän ongelman.

Sekä 25–44-vuotiailla että 15–24-vuotiailla kolmen suosituimman lajin joukkoon nousee kuntosaliharjoittelu, 15–24-vuotiailla kaikkein suosituimmaksi.

Vaikka osa kuntosaleista onkin ollut koko ajan auki, on koronaviruspandemia varmaankin jossain määrin hankaloittanut ja rajoittanut tätä harrastusta.

Alle 15-vuotiailla taas pyöräilyn jälkeen seuraavaksi suosituin liikuntaharrastus on jalkapallo, jonka harrastamista korona-aika on vaikeuttanut merkittävästi.

Näyttäisi siis siltä, että säilyttääkseen aikaisemman liikuntaharrastamisen volyymin, tulisi nuorempien ikäluokkien muuttaa korona-aikana aikaisempia liikuntatottumuksiaan. Vanhemmilla ikäluokilla tämä ei ole välttämätöntä – heitä korona näyttäisi tässä suhteessa kohtelevan suopeammin.

Saman suuntainen viesti nousee, kun katsotaan, kenen kanssa eri ikäiset suomalaiset liikuntaa harrastavat – tätäkin on vapaa-aikatutkimuksessa kysytty.

Alle 15-vuotiaat nimittäin harrastavat liikuntaa selvästi muita enemmän ystävien ja kavereiden kanssa. Myös valmentajan tai joukkueen kanssa treenaaminen on heillä yleisempää kuin muilla ikäryhmillä. Näihin molempiin harrastamisen tapoihin korona-aika tuo varmasti haasteensa.

Tämä sama pätee myös 15–24-vuotiaisiin, joskin ei yhtä voimakkaana ilmiönä. Sen sijaan vanhimmat ikäluokat (45–64- ja vähintään 65-vuotiaat) harrastavat liikuntaa pääasiassa joko yksin tai puolisonsa kanssa. Tällä tavoin liikunnan harrastaminen onnistuu vallan hyvin myös korona-aikaan. 

Koronapandemia kyllä loppuu ajallaan, ja silloin kaikki pääsevät taas itselleen mieluisimman liikuntaharrastuksen pariin. Osaa rajoituksista ollaan purkamassa kesäkuun alusta alkaen. Tällöin on mahdollista, että pääsemme lentopalloilijoidenkin kanssa jo aloittelemaan joukkueharjoituksia.

 

Kirjoittaja on yliaktuaari Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikössä.

Lue myös Timo Ruuskasen vapaa-aikatutkimukseen perustuva artikkeli suomalaisten liikuntaharrastuksista

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
25.4.2022
Anna Pärnänen

Monelle yrittäjälle korona on tarkoittanut työn vähenemistä, lomautuksia tai irtisanomisia. Osa on voinut kuitenkin tehdä liiketoimintaansa muutoksia, joiden turvin selvitä korona-ajasta. Koronakriisin vaikutukset työelämään -kyselyssä selvitettiin pandemian vaikutuksia työhön. Millä tavoin yksinyrittäjät ja työnantajayrittäjät sopeutuivat korona-aikaan?

Artikkeli
22.4.2022
Ossi Kohvakka

Suomessa velkaisimpia ovat kolmenelikymppiset pariskunnat, joilla on lapsia. Kahden vanhemman lapsiperheen velka on useimmiten asuntovelkaa, mutta puolella velallisista perheistä on asuntovelan ohella myös muita velkoja. Yhden vanhemman lapsiperheiden velkaantumisaste on verraten korkea, vaikka asuntovelka on heillä harvinaisempaa kuin kahden vanhemman asuntokunnilla.

Artikkeli
14.4.2022
Tara Junes

Lapsiperheet ovat varakkaampia kuin kotitaloudet keskimäärin. Erityisesti tähän vaikuttaa perheille yleinen omistusasuminen ja asuntovarallisuus. Likvidiä varallisuutta kuten talletuksia ja osakkeita lapsiperheillä on kuitenkin vähemmän kuin lapsettomilla pariskunnilla, mikä merkitsee esimerkiksi heikompaa varautumista yllättäviin menoihin ja kriisitilanteisiin.

Artikkeli
11.4.2022
Kimmo Haapakangas, Matti Näsi, Marjut Pietiläinen

Lähisuhdeväkivalta ei erityisesti lisääntynyt ensimmäisenä koronavuonna, kertovat poliisin tietoon tulleisiin rikoksiin pohjautuvat tilastot. Uhreista suurin osa oli naisia. Rikosuhritutkimuksen mukaan väkivaltakokemukset ovat koronarajoitusten myötä vähentyneet. Kevään 2020 koronatilanne heijastui osin vastaajien kokemuksiin parisuhdeväkivallasta.

Artikkeli
24.3.2022
Tuomas Parikka

Lapsiperheiden ja ilman lapsia asuvien pariskuntien kulutusmenojen rakenne on yllättävän samankaltainen ja painottuu asumiseen, energiaan, liikkumiseen ja elintarvikkeisiin. Kulutuksen luonne kuitenkin vaihtelee perheen taloudellisen tilanteen ja olosuhteiden mukaan: välttämättömyydet korostuvat pienituloisilla ja liikkumavara muun kulutuksen suhteen jää pieneksi. Kaikkia lapsiperheitä yhdistää uuden viestintätekniikan verraten nopea omaksuminen.

tk-icons