Viranomaisten ja yksityisen sektorin yhteinen ”Yrityksen digitalous” -hanke edellyttää keskitettyä tiedonvälityksen mallia. Ratkaisu on kustannustehokas sekä viranomaisille että yrityksille, sillä yritys toimittaa tiedon viranomaiselle vain kerran. Yritysten taloustietojen saaminen digitaalisessa ja rakenteisessa muodossa tehostaisi tilastotuotantoa ja parantaisi tilastojen tarkkuutta.
Tilastot ja tieto ovat arvokkaita vain käytössä
Suomen tilastotoimi palkittiin keväällä jo toistamiseen maailman parhaana. Tämä antoi aihetta juhlaan, mutta loi myös paineita. Miten saisimme pidettyä paikkamme maailman kärjessä? Miten voisimme kehittää virallisia tilastoja entistäkin paremmiksi? Miten kasvattaisimme tuottamiemme tietojen käyttöastetta?
Juuri käytössä piilee tiedon ja tilastojen arvo, ja käytön todennäköisyys kasvaa, kun tilastojen luokse löydetään ja ne vastaavat käyttäjien tarpeisiin.
Millainen tilasto sitten on mahdollisimman käyttökelpoinen?
Avainasemassa ovat tiedon luotettavuus, ajantasaisuus ja vertailukelpoisuus ajassa.
Tiedon käyttäjien tarpeet ovat usein kansainvälisiä, joten teemme tilastojen kehittämistyötä yhdessä muiden maiden tilastovirastojen kanssa. Kansainvälisellä yhteistyöllä varmistamme tilastojen vertailukelpoisuuden. Luotettavuutta vaalimme tekemällä tilastot avoimesti tiettyjen menettelytapojen mukaan.
Datan määrä kasvaa yhteiskunnassa huimaa vauhtia. Datan lisääntyminen ja aiempaa parempi saatavuus luovat mahdollisuuksia. Uusia tietoja ja uudenlaisia menetelmiä hyödyntämällä voimme tuottaa entistä ajantasaisempaa tietoa. Esimerkiksi kokeellinen tilasto väestön pääasiallisesta toiminnasta syntyy tulorekisteristä saatavien tietojen pohjalta.
Edistämme yhteiskunnassa syntyvän tiedon jatkokäyttöä myös tuottamalla tutkimusaineistoja rekisteripohjaista tutkimusta tekeville tutkijoille sekä kehittämällä tiedon jakelua eri kohderyhmille. Asiakaspalaute auttaa meitä kehittämään oikeita asioita.
Laadukkaita tilastoja yhteistyössä
Suomessa tilastot tuotetaan yhteistyössä. Maassamme on neljä tilastoviranomaista: Tilastokeskus, Luonnonvarakeskus (Luke), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) sekä Tulli. Suomen virallisia tilastoja eli SVT-tilastoja tuottavat myös Kela ja Eläketurvakeskus. Näiden lisäksi muutkin viranomaiset laativat tilastoja.
Tilastojen tuottajat muodostavat Suomen tilastoekosysteemin, joka kehittää suomalaista tilastointia. Tilastot syntyvät yhteistyössä yritysten, kansalaisten, rekisteriviranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa.
Laadukas tiedonhankinta ja -käsittely ovat tilastotuotannon ytimessä. Uusia aineistoja ja menetelmiä hyödyntämällä pystymme tuottamaan yhteiskuntaa sen kehitystä tarkasti kuvaavia tilastoja entistä tehokkaammin.
Tilastotuotteissa on yhtenäiset laatuselosteet, joiden avulla jokainen käyttäjä voi arvioida tiedon laatua ja käytettävyyttä omiin käyttötarpeisiinsa.
Myös EU:n tilastoviranomainen ja muut kansainväliset toimijat arvioivat säännöllisesti tilastojen laatua. Suomen tilastotoimi on saanut jo pitkään kiitettävää palautetta.
Suomen virallisen tilaston SVT-leima on tilaston laadun tae. Me tilastoviranomaiset teemme jatkuvasti työtä korkean laatutason ylläpitämiseksi. Sen ansiosta yhteiskunnan eri toimijat voivat käyttää tuottamaamme tietoa päätöstensä tukena.
Tilastojen kehittämistyössä on onnistuttu, minkä Maailmanpankin vuoden alussa antama tunnustus osoitti. Jatkamme yhteistä kehitystyötä, jotta voimme jatkossakin tarjota maailman parhaita tilastoja yhteiskunnan käyttöön ja päätöksenteon tueksi. Yhdessä toimien voimme tuottaa entistä parempaa tietoa ja edistää yhteiskunnan kehittämistä.
Kirjoittaja on Tilastokeskuksen tieto- ja tilastopalveluiden ylijohtaja ja SVT-neuvottelukunnan puheenjohtaja.
Lue samasta aiheesta:
Tilastokeskus vastaa julkisyhteisöjen velkaa koskevien tietojen tuottamisesta, sisällöstä ja raportoinnista Eurostatille. Tulkintoja ohjaa EU-lainsäädäntö ja komission valvontaprosessi. Tuotamme tilastotietoa säädösten mukaisesti riippumatta siitä, näyttävätkö Suomea koskevat velkaluvut hyviltä tai huonoilta.
Tietopohjaista päätöksentekoa tukeva Datahuone tuo uusia rekisteriaineistoja tutkimus- ja selvityskäyttöön. Pyrimme saamaan Datahuoneelle toimitettuja aineistoja laajempaan käyttöön kehittämällä uusia valmisaineistoja yhteistyössä tutkijoiden kanssa.
Otoskyselyihin perustuvien tilastojen luotettavuus on vaakalaudalla, koska ihmiset eivät enää vastaa jatkuvasti lisääntyviin tiedusteluihin. Viranomaisten yhteiseen rekisteriin perustuva yhteystietojen hallinta paitsi auttaisi ihmisten tavoittamisessa myös säästäisi vaivaa niin kansalaisilta kuin viranomaisilta.
Kehittyneen tietotuotantomme avulla voidaan löytää ratkaisuja Suomen nykyisiin ja tuleviin haasteisiin. Tilastokeskuksen johto ehdottaa tulevan hallituksen ohjelmaan konkreettisia kirjauksia, joiden pohjalta päästäisiin nopeasti liikkeelle.
Demokratioissa tilastot ovat osa yhteiskunnallista keskustelua, päätöksentekoa sekä seurausten arviointia – ja puolueettomina ne luovat edellytyksiä kompromisseille. Tietoon perustuva päätöksenteko edellyttää hidasta, harkitsevaa ja kyseenalaistavaa ajattelua. Jotta demokratia säilyisi informaatioyhteiskunnan perustana, tulisi tilastojen luku- ja käyttötaidosta tehdä yleinen kansalaistaito.
Elämme aikoja, jolloin totuutta on puolustettava näkyvästi. Vastuullamme on huolehtia demokratiaa palvelevan tilastotuotannon elinehdoista: luottamuksesta ja puolueettomuudesta.
Luotettavan ja nopean faktatiedon kysyntä kasvaa jatkuvasti. Säästöpaineissa tuskailevilla valtionhallinnon organisaatioilla on kasvavia haasteita vastata tarpeisiin. Tietoaineistoa on saatavissa käyttöön valtavasti lisää kustannustehokkaasti hyödyntämällä laajemmin rekisteritietoja ja muita hallinnollisia tietoaineistoja. Tämä edellyttää tieto- ja tilastoekosysteemin kehittämistä ja entistä syvempää verkostoitumista.