Kevytyrittäjyys yleistyy vauhdilla – paljon nuoria miehiä, viidennes ulko­maalaisia

Kevytyrittäjien määrä lisääntyi viime vuonna lähes viidenneksellä ­vuodesta 2021. Valtaosalla oli myös jokin muu palkkatyö.

Kevytyrittäjien määrä on kasvanut voimakkaasti viime vuosien aikana, vuodesta 2019 yli 60 prosentilla. Kevyt­yrittäjyys on sellaista yrittäjä­mäistä toimintaa, jossa henkilö itse työllistää itsensä ja käyttää työn laskuttamiseen laskutus­palvelua.

Aktiivisia kevyt­yrittäjiä oli noin 60 600 vuonna 2022. Nämä henkilöt olivat saaneet palkkaa tai työkorvausta laskutus­palvelun kautta vähintään kerran vuoden aikana. (Kuvio 1)

Kevytyrittäjien määrä kasvoi vuonna 2022 lähes 20 prosentilla vuodesta 2021, jolloin kevytyrittäjiä oli 51 600.

Helppo tie työllistymiseen

Mikäli työ on melko satunnaista, voi kevyt­yrittäjyys olla hyvä tapa toiminnan organisointiin. Parhaimmillaan kevyt­yrittäjyys hyödyttääkin yhteis­kuntaa tarjoamalla helpon kanavan oman ammatti­taidon toteuttamiselle esimerkiksi keikka­luonteisessa työssä.

Kyseessä on siis vaihto­ehtoinen työn tekemisen juridinen toiminta­muoto. Laskutus­palvelut ottavat vastuun taloudesta ja kirjanpidon oikeellisuudesta ja vapauttavat yrittäjälle tähän kuuluvan ajan. Laskutus­palvelun käytöstä aiheutuvat kustannukset tulee kuitenkin ottaa huomioon toiminnan kannattavuutta arvioitaessa.

Kevytyrittäjien määrää Suomessa on arvioitu laskemalla, kuinka paljon heitä on rekisteröitynyt laskutus­palveluiden piiriin. Esimerkiksi kevyt­yrittäjien yhdistys Uusi työ ry:n jäsen­yrityksiin oli rekisteröitynyt lähes 217 000 kevyt­yrittäjää.

Kevytyrittäjyyttä leimaa satunnaisuus, joten rekisteröityneiden kevyt­yrittäjien määrä ei kerro aktiivisien kevyt­yrittäjien määrästä. Tässä artikkelissa kevyt­yrittäjällä tarkoitetaan henkilöä, joka on saanut palkkaa tai työkorvausta laskutus­palvelun kautta vähintään kerran vuoden aikana. Tarkasteluissa mukana ovat vain sellaiset kevyt­yrittäjät, jotka kuuluvat Suomen vakinaiseen väestöön.

Tulorekisterin tietoja hyödyntämällä voidaan selvittää laskutuspalvelu­yritysten maksu­suoritteita ja saada sitä kautta selville ne kevyt­yrittäjät, jotka ovat saaneet palkkaa tai työkorvausta laskutus­palvelusta.

Kevytyrittäjistä saadaan tarkentavia tietoja väestö­rakenne-, koulutus- ja työssäkäynti­tilaston aineistoista. Laskutuspalvelu­toimintaa harjoittavia yrityksiä tunnistettiin noin kolmekymmentä. 

Kevytyrittäjissä paljon nuoria aikuisia

Kevytyrittäjissä on enemmän miehiä kuin naisia. Kolme viidestä kevyt­yrittäjästä on mies. Suurin ikäryhmä on 25–34-vuotiaat, joita on kolmasosa kevyt­yrittäjistä. (Kuvio 2)

Kevytyrittäjistä lähes joka toinen asuu Uudellamaalla. Kevyt­yrittäjät asuvat kuitenkin myös muualla päin Suomea, sillä lähes jokaisessa kunnassa asuu kevyt­yrittäjä.

Vuonna 2022 kevyt­yrittäjistä joka toinen oli toiminut myös aikaisempana vuonna kevyt­yrittäjänä. Kahtena edellisenä vuotena oli kevyt­yrittäjänä toiminut reilu neljännes. Kolmena edellisenä vuonna puolestaan kevyt­yrittäjänä oli toiminut enää joka seitsemäs.

Kevytyrittäjistä enemmistö on Suomen kansalaisia. Vajaa viidesosa kevyt­yrittäjistä on ulkomaan kansalaisia. Ulkomaan kansalaisten yleisimpiä kansalaisuuksia ovat Viro, Venäjä, Bangladesh sekä Irak.

Laskutuspalvelua käytetään tyypillisesti silloin, kun toiminta on pienimuotoista. Kevyt­yrittäjät olivat saaneet vuonna 2022 tuloja mediaanilla mitattuna 1 400 euroa. Keskipalkka oli 5 300 euroa.

Laskutusmäärissä oli huomattavaa vaihtelua, mutta lähes neljä viidestä oli saanut tuloja alle 5 000 euroa.

Enemmistö työskentelee sivutoimisesti

Kevytyrittäjistä enemmistö tekee työtään kevyt­yrittäjänä jonkin muun työn ohessa. Lähes neljällä viidestä kevyt­yrittäjästä oli myös jokin muu palkkatyö vuoden aikana. Kevyt­yrittäjyys voikin tarjota työntekijälle keinon lisätulojen ansaitsemiseen tai itsensä toteuttamiseen.

Kolmasosa kevytyrittäjistä työskentelee palkansaaja­työsuhteessaan työnantajalla, jonka toimialana on joko julkinen hallinto, työvoiman vuokraus, siivouspalvelut, ravintolat ja ravitsemis­toiminta tai muiden järjestöjen toiminta.

Muita yleisimpiä kevyt­yrittäjien palkansaaja­työsuhteen toimialoja ovat asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen, kulttuuri- ja viihde­toiminta, vähittäis­kauppa erikoistumattomissa myymälöissä, korkea-asteen koulutus sekä ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta.

Kevytyrittäjien joukossa on myös työttömiä, opiskelijoita ja eläkeläisiä. Reilu neljäsosa kevyt­yrittäjistä on työttömiä ja reilu neljäsosa opiskelijoita. Kevyt­yrittäjyys voikin olla työttömälle tai opiskelijalle keino työkokemuksen ja ammatti­taidon kartuttamiseen. Eläkeläisiä on noin viisi prosenttia kevyt­yrittäjistä.

Kevytyrittäjistä kaksi viidestä on suorittanut korkeimpana tutkintonaan jonkin toisen asteen tutkinnon. Alemman korkea-asteen tutkinnon on suorittanut noin joka viides. Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa tai koulutusasteeltaan tuntemattomia on reilu neljäsosa kevyt­yrittäjistä.

Vähintään ylemmän korkeakoulu­tutkinnon on suorittanut hieman yli kymmenesosa kevyt­yrittäjistä.

Tekniikan, humanististen ja taidealojen tutkinnot tyypillisiä

Kevytyrittäjät ovat suorittaneet yleisesti tekniikan alojen sekä humanististen- ja taidealojen alojen tutkintoja. Reilu neljäsosa kevyt­yrittäjistä on suorittanut joko tekniikan alojen tai humanististen- ja taidealojen tutkinnon. (Kuvio 3)

Tekniikan alan tutkinnon suorittaneista enemmistö on miehiä. Naisia humanististen ja taidealojen tutkinnon suorittaneista kevyt­yrittäjistä on yli puolet.

Tekniikan alan tutkinnon suorittaneilla yleisimpiä koulutusala­ryhmiä olivat rakentaminen ja rakennus­suunnittelu, mekaniikka ja metalliala sekä sähkö ja energia. Humanististen ja taidealojen tutkinnon suorittaneiden yleisimpiä aloja olivat puolestaan musiikki ja esittävät taiteet, audio­visuaaliset tekniikat ja media sekä taidealojen moni­alaiset koulutus­ohjelmat.

Kevytyrittäjyyttä kokeilemalla yrittäjäksi

Aktiivisia kevyt­yrittäjiä on reilu neljäsosa noin 217 000:sta laskutus­palveluihin rekisteröityneestä kevyt­yrittäjästä. Laskutus­palveluun rekisteröityminen on usein ilmaista, joten kevyt­yrittäjyys on matalan kynnyksen toimintamuoto, johon on helppo ryhtyä.

On paljon erilaisia taitoja, joita tarjoamalla voi tehdä itsenäisesti laskutettavaa työtä. Kevyt­yrittäjänä voi harjoittaa esimerkiksi blogin kirjoittamista, lasten tai lemmikkien hoitamista, naapureille tarjottavaa siivous- tai remontointi­palvelua, elektroniikka­laitteiden korjausta, itse valmistetun käsityön tai taiteen myymistä tai vaikka musiikin opettamista tai jonkun urheilulajin valmentamista.

Syy lähteä kevytyrittäjäksi voi olla esimerkiksi oman yritys­toiminnan kokeileminen käytännössä. Kun tilauksia alkaa tulla säännöllisesti, kevyt­yrittäjästä voi siirtyä yrittäjäksi. Omalla Y-tunnuksella toimiva yrittäjä voi hyötyä enemmän esimerkiksi arvonlisä­veron alaraja­huojennuksesta ja yritystoimintaa varten tehtävistä pidempi­aikaisista hankinnoista kuin ilman omaa Y-tunnusta toimiva kevyt­yrittäjä.

Helppoutensa vuoksi kevyt­yrittäjyys voi olla kuitenkin mainio tapa tehdä keikka­luonteista työtä.

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen yhteiskunta­tilastoissa.