Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

COVID-19-oireet ilmeisiä työmarkkinoilla, vaikka virallinen työttömyys­aste ei vielä nousekaan

27.5.2020
Twitterissä: @TaskinenP
Kuva: Kari Likonen

Lomautettuja oli huhtikuussa keskimäärin 134 000 työvoima­tutkimuksen tietojen mukaan. Määrä perustuu siihen, että palkansaaja on ilmoittanut töistä poissaolon pääasialliseksi syyksi lomautuksen. Maaliskuussa vastaava luku oli 31 000.

Toistaiseksi lomautettuja oli hiukan enemmän kuin määräajaksi lomautettuja. Toistaiseksi lomautetut jättäytyivät suurimmalta osin työvoiman ulko­puolelle (47 000); harvempi haki aktiivisesti töitä eli määrittyi työttömäksi (20 000). Vain pieni määrä työllistyi muihin töihin. (Kuvio 1)

Kuvio 1: Määräajaksi ja toistaiseksi lomautetut, huhtikuu 2020
Kuvio 1: Määräajaksi ja toistaiseksi lomautetut, huhtikuu 2020 Lähde: Tilastokeskus, työvoima­tutkimus.
Lähde: Tilastokeskus, työvoima­tutkimus.

Miksi sitten työttömien määrä ei noussut huhtikuussa verrattuna vuoden takaiseen, vaikka lomautettuja siirtyi myös työttömäksi?

Selitys on, että vastaava määrä henkilöitä lopetti aktiivisen työnhaun. Tämä on osaltaan johtanut piilo­työttömyyden kasvuun – aiheesta lisää Tatu Leskisen blogissa.

Esimerkiksi Italiassa työttömien määrä laski jo maaliskuussa, koska ihmiset eivät päässeet tai muuten lähteneet työnhakuun.

Toinen asia on yrittäjien työllisyys, ja tässä tilanteessa yhtä hyvin myös yrittäjien poissaolo töistä. Yrittäjä on aina työllinen, vaikka ei olisi töissä, niin kauan kun ei luovu kokonaan liike­toiminnastaan.

Kuviossa 2 vertaillaan yrittäjien määrää sekä yrittäjien poissaoloa töistä vuoden­takaiseen. Yrittäjistä oli poissa töistä viime vuoden huhti­kuussa keskimäärin 24 000 ja tänä vuonna 43 000. Suurimmat poissaolon syyt ovat nyt töiden puute sekä muu syy, joka on tulkittava korona­tilanteessa mahdottomuudeksi harjoittaa elinkeinoa esimerkiksi ravintola-alalla.

Kuvio 2: Yrittäjien määrä sekä yrittäjien poissaolo töistä huhtikuussa 2019 ja 2020
Kuvio 2: Yrittäjien määrä sekä yrittäjien poissaolo töistä huhtikuussa 2019 ja 2020 Lähde: Tilastokeskus, työvoima­tutkimus.
Lähde: Tilastokeskus, työvoima­tutkimus.

Nuorten kesätöiden tilanteesta on kysytty paljon tänä keväänä. Palaamme aiheeseen sitten, kun tietoja kesältä on saatavissa. Etukäteen tilastoja ei voi tehdä!

Kuitenkin nyt tiedetään, että 15–24-vuotiaiden työllisyysaste (37,7) laski kaikista ikäryhmistä eniten eli 3,1 prosentti­yksikköä vuoden takaiseen verrattuna. Yhtä moni nuori etsi töitä – kenties kesätöitä – huhtikuussa 2020 kuin vuosi sitten (77 000).

Monet työlliset siirtyivät maaliskuun puolivälistä enenevässä määrin tekemään töitä kotoa käsin – tai kesämökiltä. On pienoinen tulkinta­ongelma, lasketaanko työnteko mökiltä käsin kotona työskentelyksi, mutta joka tapauksessa huhtikuussa koti (ehkä myös mökki tai kakkosasunto) on ollut säännöllinen työpaikka jo kolmasosalle työllisistä, missä on selvää nousua aiempiin kuukausiin.

Kuvio 3: Kotona työskenteleminen helmi-huhtikuussa 2020, osuus työllisistä
Kuvio 3: Kotona työskenteleminen helmi-huhtikuussa 2020, osuus työllisistä Lähde: Tilastokeskus, työvoima­tutkimus.
Lähde: Tilastokeskus, työvoima­tutkimus.

Muuttuneiden työolo­suhteiden vaikutus tehdyn työn määrään nousee aika ajoin esiin.

Työvoimatutkimuksen tiedot eivät kerro dramaattisesta laskusta palkan­saajien työtuntien määrässä, kun otetaan huomioon, että palkansaajien määrä aleni 2,1 prosentti­yksikköä vuoden takaiseen verrattuna. Yrittäjien työtuntien väheneminen on suoraa seurausta työn puutteesta, mikä laskee kaikkien työllisten panosta selvästi (-5,3 %-yksikköä). (Taulukko 1)

Taulukko 1: Työllisten ja palkansaajien määrän ja työtuntien suhteellinen muutos vuodentakaiseen verrattuna, huhtikuu 2020.
  Muutos prosenttiyksikköä  
  määrä työtunnit
Työlliset -2,2 -5,3
Palkansaajat   -2,1 -3,5

Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus.

Aiemmin sanoin, että emme tilastoi tulevaisuuden tietoja, mutta ajatukset toki kurottavat sinne. Toukokuun luvut eivät varmasti kerro paremmista ajoista työmarkkinoilla, mutta torjunta­voittoja sieltäkin halutaan etsiä. Niinpä ollaan taas kuulolla juhannuksen jälkeen.

 

Kirjoittaja työskentelee työvoima­tutkimuksen yliaktuaarina Tilasto­keskuksen työvoima­tilastossa.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
25.4.2022
Anna Pärnänen

Monelle yrittäjälle korona on tarkoittanut työn vähenemistä, lomautuksia tai irtisanomisia. Osa on voinut kuitenkin tehdä liiketoimintaansa muutoksia, joiden turvin selvitä korona-ajasta. Koronakriisin vaikutukset työelämään -kyselyssä selvitettiin pandemian vaikutuksia työhön. Millä tavoin yksinyrittäjät ja työnantajayrittäjät sopeutuivat korona-aikaan?

Artikkeli
11.4.2022
Kimmo Haapakangas, Matti Näsi, Marjut Pietiläinen

Lähisuhdeväkivalta ei erityisesti lisääntynyt ensimmäisenä koronavuonna, kertovat poliisin tietoon tulleisiin rikoksiin pohjautuvat tilastot. Uhreista suurin osa oli naisia. Rikosuhritutkimuksen mukaan väkivaltakokemukset ovat koronarajoitusten myötä vähentyneet. Kevään 2020 koronatilanne heijastui osin vastaajien kokemuksiin parisuhdeväkivallasta.

Artikkeli
3.3.2022
Rauli Kohvakka, Kaisa Saarenmaa

Nettitelevisio, uudet äänimediat, somekanavat ja muu verkkomedia saivat paljon uusia käyttäjiä vuonna 2020, mutta toisena pandemiavuonna kasvutahti näyttää hidastuneen. Yksityisiä nettipuheluita soittaneiden osuus jopa väheni. Useampi kuin joka viides nuori käyttää netin deittisovelluksia, ja kaikkiaan deittipalveluilla on yli 360 000 suomalaiskäyttäjää. Verkkomedian ohella myös perinteiset joukkoviestimet ovat keränneet yleisöjä korona-aikana. 

tk-icons