Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Lomautettuja palasi töihin, mutta kriisi kolhii nuorten työllisyyttä

21.7.2020
Twitterissä: @TaskinenP
Kuva: Kari Likonen

Korona iski nuorten kannalta pahaan aikaan, kun juuri olisi pitänyt päästä opinahjosta työmarkkinoille tai kesätöihin. Alkukesän lukujen valossa haave jäi toteutumatta monelta nuorelta.

Kesäkuussa 2020 nuoria eli 15-24-vuotiaita oli työllisinä 31 000 vähemmän kuin viime vuonna ja 25-34-vuotiaitakin 24 000 vähemmän (kuvio 1).

Kuvio 1: 15-24- ja 25-34-vuotiaiden työllisten määrä kesäkuussa 2019 ja 2020, tuhatta
Kuvio 1: 15-24- ja 25-34-vuotiaiden työllisten määrä kesäkuussa 2019 ja 2020, tuhatta Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Miten heikko nuorten tilanne työmarkkinoilla on nyt pidemmällä aikavälillä katsoen? Norsunmuistia ei vielä tarvita, sillä viimeksi vuonna 2010 finanssi­kriisin jälki­mainingeissa alkukesä näytti yhtä huonolta kuin tänä vuonna.

Nuorten osalta yksi menetetty kesä työmarkkinoilla toivottavasti korvaantuu muilla mukavilla tai hyödyllisillä aktiviteeteilla, vaikkakaan ne eivät paikkaa ansioiden puutetta.

Lomautettujen virta kääntynyt

Lomautettuja oli kesäkuussa yhä kirkkaasti yli aiempien ennätysten finanssi­kriisin ajoilta, mutta huhti- ja toukokuuhun nähden lomautettuja oli selvästi vähemmän (kuvio 2).

Kuvio 2: Lomautettujen määrä helmi-kesäkuussa 2020, tuhatta
Kuvio 2: Lomautettujen määrä helmi-kesäkuussa 2020, tuhatta Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Kesäkuussa lomautettuna olleista enemmistö eli 58 prosenttia oli naisia. Hiukan yli kaksi kolmasosaa kaikista lomautetuista oli lomautettu määräajaksi, loput toistaiseksi.

Työmarkkinatilanteen heikkous on iskenyt muutenkin naisiin pahemmin kuin miehiin työllisyyden heikentyessä erityisesti naisvaltaisilla palvelu­aloilla.

Toivoa toki on

Toistaiseksi työllisyydessä ollaan vielä osin ”pää veden pinnalla”, koska työllisten määrä väheni kesäkuussa 35-54-vuotiaissa vain kahdeksalla tuhannella vuoden takaiseen verrattuna.

Monet nuoret palaavat alkusyksystä opiskelemaan ja heidän panoksensa näin ollen työmarkkinoilla vähenee.

Kuitenkin on odotettavissa, että vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna työllisyys­luvut jatkavat lähi­kuukausina heikkenemistään, koska vertailu­vuonna 2019 työllisyys­kehitys oli melko vahvaa.

Mutta se ei tarkoita, etteikö kevään ja alkukesän kuopasta oltaisi nousemassa jo aiemmin, mikäli korona ja sen aiheuttamat rajoitukset eivät eskaloidu meillä ja maailmalla. Jos lomautukset jatkavat vähenemistään ja vasta­valmistuneet alkavat löytää töitä, talouden synkkä kierre katkeaa.

 

Kirjoittaja työskentelee työvoima­­tutkimuksen yliaktuaarina Tilasto­­keskuksen työvoima­­tilastossa.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
25.4.2022
Anna Pärnänen

Monelle yrittäjälle korona on tarkoittanut työn vähenemistä, lomautuksia tai irtisanomisia. Osa on voinut kuitenkin tehdä liiketoimintaansa muutoksia, joiden turvin selvitä korona-ajasta. Koronakriisin vaikutukset työelämään -kyselyssä selvitettiin pandemian vaikutuksia työhön. Millä tavoin yksinyrittäjät ja työnantajayrittäjät sopeutuivat korona-aikaan?

Artikkeli
11.4.2022
Kimmo Haapakangas, Matti Näsi, Marjut Pietiläinen

Lähisuhdeväkivalta ei erityisesti lisääntynyt ensimmäisenä koronavuonna, kertovat poliisin tietoon tulleisiin rikoksiin pohjautuvat tilastot. Uhreista suurin osa oli naisia. Rikosuhritutkimuksen mukaan väkivaltakokemukset ovat koronarajoitusten myötä vähentyneet. Kevään 2020 koronatilanne heijastui osin vastaajien kokemuksiin parisuhdeväkivallasta.

Artikkeli
3.3.2022
Rauli Kohvakka, Kaisa Saarenmaa

Nettitelevisio, uudet äänimediat, somekanavat ja muu verkkomedia saivat paljon uusia käyttäjiä vuonna 2020, mutta toisena pandemiavuonna kasvutahti näyttää hidastuneen. Yksityisiä nettipuheluita soittaneiden osuus jopa väheni. Useampi kuin joka viides nuori käyttää netin deittisovelluksia, ja kaikkiaan deittipalveluilla on yli 360 000 suomalaiskäyttäjää. Verkkomedian ohella myös perinteiset joukkoviestimet ovat keränneet yleisöjä korona-aikana. 

tk-icons