Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Miten ja milloin muuttunut työmarkkina­tilanne näkyy tilastossa?

24.3.2020
Twitterissä: @TaskinenP
Kuva: Kari Likonen

Helmikuu 2020 jää työmarkkinoiden historiaan viimeisenä ”normaalina” kuukautena pitkään aikaan, näin uskallan sanoa.

Kaksijakoisen maaliskuunkaan tiedot eivät vielä anna koko kuvaa korona­kriisin kärjistymisestä, koska se tapahtui vasta kuun jälki­puoliskolla.

Esimerkiksi ilmoitukset yt-neuvotteluista alkoivat yleistyä nopeasti maaliskuun puolivälin jälkeen. Pian myös pika­lomautuksia alkoi tulla voimaan. Työvoima­tutkimuksen tiedot ovat koko kuukauden keskiarvo, luonnollisestikin myös lomautusten osalta.

Alle kolmen kuukauden määräajalle lomautetut ovat aina työllisiä. Tällaiset lomautukset eivät siis vaikuta työllisten määrään.

TEM:n työnvälitystilastot puolestaan kertovat kokoaikaisesti lomautettujen määrän työttömistä työnhakijoista.

Töistä poissaolo ei vaikuta työlliseksi määrittymiseen, ennen kuin kolme kuukautta on kulunut. Toistaiseksi lomautetuista tulee kuitenkin määritelmän mukaan välittömästi ei-työllisiä. Oman sairauden kohdalla ei ole aika­limiittiä ollenkaan.

Toisin sanoen sairastumiset tai karanteenit eivät vaikuta käytännössä työllisten määrään, kun kyseessä on työsuhde tai yrittäjyys.

Yrittäjästä, jolla ei ole töitä tai töitä on normaalia vähemmän, tulee alityöllinen, samoin määräajaksi lomautetusta palkan­­saajasta.

Sairas- ja muiden poissaolojen määrä näkyy kuitenkin vähentyneinä tehtyinä työtunteina ja täten kansan­talouden tilin­pidon luvuissa, kun ne aikanaan julkaistaan.

Keikkatyötä tekevien kohdalla tilanne on eri: jos uutta työkeikkaa ei voi ottaa seuraavalle viikolle sairauden tai muun syyn vuoksi, henkilö jää heti työllisyyden ulko­­puolelle.

Tämäntapaista työtä tekevistä ei ole saatavilla nopeaa tilasto­tietoa. 

Kotona työskentely on työajan käyttöä siinä missä työ­paikallakin tehty työ. Työn paikka ei näin ollen vaikuta työllisyys­lukuihin. Kotona tehty työ ei ole aina etätyötä eikä toisin päin, mutta näillä käsitteillä on vahva korrelaatio. 

Helmikuussa enemmistö työllisistä ei ollut työskennellyt kotona viimeisen neljän viikon aikana (kuvio 1). Moni ei luonnollisesti voikaan työskennellä kotona, mutta jää nähtäväksi, kuinka paljon osuus muuttuu maalis- ja huhti­kuussa.

Kuvio 1: Kotona työtä tehneiden osuus työllisistä helmikuussa 2020, %

Kuvio 1: Kotona työtä tehneiden osuus työllisistä helmikuussa 2020, % Lähde: Tilastokeskus, työvoima-tutkimus.
Lähde: Tilastokeskus, työvoima­tutkimus.

Jos kotona ei ole jostain syystä mahdollista työskennellä niin paljon kuin työpaikalla, tämän pitäisi näkyä alentuneina työtunteina. 

Työllisyydesta työttömyyteen siirtymä on välitön, mikäli henkilö alkaa työn päättymisen jälkeen etsiä työtä. Työvoima­tutkimuksessa työn etsinnäksi ei lasketa pelkkää ilmoittautumista työttömäksi työnhakijaksi. Henkilön on käytettävä jotain aktiivista työnhaku­keinoa, jotta voi määrittyä työttömäksi työvoima­tutkimuksessa. 

Irtisanomiset näkyvät siis työllisyyden alenemisena nopeasti, joko kasvavana työttömyytenä tai siirtymänä työvoiman ulkopuolisiin.

Työmarkkinatiedot ensimmäiseltä vuosi­neljännekseltä ja maaliskuulta julkaistaan 23.4. Samaan aikaan pyrimme mahdollisuuksien mukaan kertomaan lukujen taustoja ja tietoja esimerkiksi ali­työllisyydestä ja lomautuksista.

 

Kirjoittaja työskentelee työvoima­­­tutkimuksen yliaktuaarina Tilasto­­­keskuksen työvoima­­­tilastossa.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
24.5.2022
Marjut Pietiläinen

Vasta eri näkökulmat huomioivan tiedon avulla väkivalta tulee ilmiönä näkyväksi, jolloin sen vakavuus ja seuraukset voidaan tiedostaa ja siihen pystytään aktiivisesti puuttumaan. Korona-ajan poikkeuksellisuus osoittaa ilmiön säännöllisen ja myös kriisiajat kattavan tilastoinnin tärkeyden.

Artikkeli
23.5.2022
Johanna Lahtela, Marjut Pietiläinen

Kokemukset kiireestä ja työn kuormituksesta korona-aikana eroavat niin lähi- ja etätyötä tekevien kuin eri alojenkin välillä. Muutokset pandemiaa edeltävään aikaan nähden ovat yleisellä tasolla pieniä, mutta yksittäisten palkansaajien kokemuksissa on viitteitä polarisaatiosta. Joidenkin kohdalla työ on kuormittanut entistä enemmän, toisilla työtilanne on keventynyt.

Artikkeli
25.4.2022
Anna Pärnänen

Monelle yrittäjälle korona on tarkoittanut työn vähenemistä, lomautuksia tai irtisanomisia. Osa on voinut kuitenkin tehdä liiketoimintaansa muutoksia, joiden turvin selvitä korona-ajasta. Koronakriisin vaikutukset työelämään -kyselyssä selvitettiin pandemian vaikutuksia työhön. Millä tavoin yksinyrittäjät ja työnantajayrittäjät sopeutuivat korona-aikaan?

Artikkeli
11.4.2022
Kimmo Haapakangas, Matti Näsi, Marjut Pietiläinen

Lähisuhdeväkivalta ei erityisesti lisääntynyt ensimmäisenä koronavuonna, kertovat poliisin tietoon tulleisiin rikoksiin pohjautuvat tilastot. Uhreista suurin osa oli naisia. Rikosuhritutkimuksen mukaan väkivaltakokemukset ovat koronarajoitusten myötä vähentyneet. Kevään 2020 koronatilanne heijastui osin vastaajien kokemuksiin parisuhdeväkivallasta.

tk-icons